Antequeran paasikammiot vievät 6500 vuoden taakse

Málagan maakunta sai heinäkuussa ensimmäisen Unescon maailman­perintökohteensa, kun Dólmenes de Antequera lisättiin kuuluisaan listaan.

Antequerassa sijaitsevista kolmesta kammiosta vanhimman historia yltää yli 6 500 vuoden päähän.

Málagan maakunnan keskiosissa sijaitseva Antequera nousi heinäkuussa lehtiotsikkoihin, kun Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö päätti, että kaupungin laitamilla sijaitsevista kivi- ja kuparikautisista kammiosta tuli ensimmäinen Málagan maakunnan maailmanperintöluetteloon päässyt kohde. Rauhallisella kukkulalla, vain muutan kymmenen metrin päässä asutuksesta ja teollisuusalueesta sijaitsevat kiviröykkiöt eivät ole ohi kulkevalta maantieltä katsottuna kovinkaan huomiota herättäviä, mutta tarkemmin tarkasteltuna ja kammioihin sisään astuessa niiden historia häkellyttää.

Kivikauden ihmisen kädenjälkiä

Jättimäisistä kivilohkareista tehdyt rakennelmat tuovat ensimmäisenä mieleen Englannin kuuluisat Stonehengen kivipaasit. Dólmenes de Antequeran paasikammiot tosin ovat vielä Stonehengen rakennelmiakin vanhempia.

Vanhimman kammion, Dolmen de Mengan arvellaan olevan rakennetun noin 6500 vuotta sitten. Se on peräisin neoliittiseltä kaudelta 4000-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Sen vieressä, Antequeran kukkulalla seisovan Dolmen de Vieran rakennusajankohdan arkeologit ovat taas päivänneet noin 3000-luvulle ennen ajanlaskumme alkua. Kolmas muutaman kilometrin päässä kahdesta muusta monumentista sijaitseva Tholos de El Romeral -hautakammio taas on nuorin ja sen muoto viittaa kuparikauteen. Sen esi-isät ovat rakentaneet noin 3000–2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Ilmainen vierailu

Paasikammiot sijaitsevat Antequeran kaupungin laidalla osoitteessa Carretera de Málaga 5 sijaitsevassa arkeologisessa keskuksessa. Alueella on pieni vastaanottorakennus, jossa voi muun muassa katsoa dokumentti­elokuvia ja lukea tietoa paasikammioiden rakennusmenetelmistä. Vaikka tutustuminen kammioihin on ilmaista, vierailijoiden on rekisteröidyttävä vastaanotossa ennen alueelle siirtymistä.

Tuolla alueella seisovat vieretysten Dolmen de Mengan ja Dolmen de Vieran paasikammiot. Tuhansia vuosia sitten rakennetut kammiot toimivat ensin hautakammioina, mutta myöhemmin pronssikaudella, rautakaudella ja antiikin aikana – ja jopa keskiajalla – ne olivat pyhiä paikkoja ja niitä käytettiin myös erilaisiin palvonta- ja hautajaismenoihin.

Kiinnostavaa on, että nykyinen Antequeran hautausmaa sijaitsee vain kivenheiton päässä eli paikka on yli kuuden tuhannen vuoden ajan yhdistetty hautajaismenoihin ja tuonpuoleiseen elämään.

Kolme kammioita

Dolmen de Menga on suurin Iberian niemimaalla sijaitseva ja yksi maailman suurimmista megaliiteista – eli ihmisen pystyttämistä kivistä – rakennettu kammio. Yli 27 metriä pitkän kammion katto koostuu viidestä isosta kivilohkareesta, joista viimeinen ja suurin painaa jopa 150 tonnia.

Toisin kuin useimmat tuhansia vuosia vanhojen kammioiden oviaukot, Dolmen de Mengan suu ei avaudu auringonnousun suuntaan, vaan siitä näkee suoraan Peña de los Enamorados -vuoren, jonka erikoinen muoto tuo mieleen makaavan intiaanin pään.

Dolmen de Vieran 27 jättimäisestä kivenlohkareesta rakennettu käytävä ja päässä aukeava pieni kammio on saanut nimensä sen löytäjän mukaan. Viera-sukuniminen perhe nimittäin löysi kammion vuonna 1903. Saman perheen jäsen löysi myös Tholos de El Romeral -kammion seuraavana vuonna. Dolmen de Menga ei puolestaan ole uusi löytö, sillä siitä on maininta jo 1500-luvun kirkonkirjoissa.

Dolmen de Mengasta avautuu näkymä Peña de los Enamoradosiin eli Rakastavaisten vuoreen.

Erillään kahdesta muista, muutaman kilometrin päässä, A-7283-maantien varrella sijaitseva Tholos de El Romeral on ehkä kaikista näyttävin kammio. Sen rakennustekniikka on myös selvästi erilainen kuin kahden aiemmilla vuosituhansille rakennetun kammion. Sen pitkän käytävän ja kahden kupolikattoisen huoneen seinät koostuvat pienistä kivilohkareista.

Kammion suuaukko on rakennettu niin, että se osoittaa suoraan El Torcalin luonnonpuiston vuoristoa kohti.

Vaikka Tholos de El Romeraliin täytyy matkata erikseen autolla, on tämän kuparikauden kammion näkeminen sen arvoista.

TEKSTI ja KUVAT: Eeva-Maria Hooli