Luolaelämää Granadan Sacromontessa

Luolaelämää Granadan Sacromontessa

03/11/2015
Luolissa asumisella on Granadassa pitkät perinteet. Sacromonten kaupunginosassa pääsee sananmukaisesti sisälle luola-asumiskulttuuriin.

LUOLA_Granada_01
Sacromonten kukkulalta on suora näkymä Alhambran linnoitukseen.

Kun kiipeää Granadan keskustasta vuoren rinnettä ohi Albaicín-arabikortteleiden aina ylös Sacromonten asuinalueelle, voi yllättyä. Granadan keskustan itäpuolella levittyvässä kaupunginosassa, jonka vastapäisellä vuorenrinteellä kohoaa Alhambran palatsi, tyypillinen asumismuoto on hyvin erityinen – luola. Varmasti ei tiedetä, milloin ensimmäiset luola-asunnot rakennettiin, mutta viimeistään noiden vuorenseinien sisällä asuttiin 1500-luvulla. Ja asutaan vielä tänäkin päivänä.

Granadan maakunnassa on ylipäätään pitkät perinteet luola-asumiselle. Ensimmäiset jäänteet luola-asumuksista löytyvät jo paleoliittiselta ajalta eli kivikaudelta. Yksi ihmisen louhimia luola-asumuksia, joihin pääsee tutustumaan, on Cortes y Graenan kylässä sijaitseva Cueva de la Tía Micaela -luola. Se ajoittuu 900-luvulle. Luola-asumisperinne liitetään muslimien vaikutukseen alueella; muslimit kaivoivat suurimman osan Granadan maakunnassa olevista luola-asunnoista.

Granadan kaupunki on yksi nykyaikaisen luola-asumisen paraatipaikkoja. Erityisesti tuonne Granadan itäisiin kaupungin osiin saapui 1900–2000-lukujen vaihteessa muuttovirtaa maaseudulta ja ulkomailta. Vähävarainen kansanluokka rakensi luolia itäisiin kaupunginosiin, erityisesti aurinkoisille rinteille. Huippuvuonna 1950 Granadassa oli lähes 3 700 luola-asuntoa.

Eivät luolat kuitenkaan ole vain Granadan tai Espanjan ilmiö, sillä ne ovat olleet yksi asuntomuoto koko Välimeren alueella tuhansien vuosien ajan. Kiviseinämät ovat tarjonneet ihmisille suojaa, viilennystä kesällä ja lämpöä talvella. Osaa saattaa yllättää, että luolat toimivat nykyäänkin monien asuntoina. Granadasta löytyy myös kymmeniä luolahotelleja, joissa turistit voivat kokeilla yöpymistä kiven sisässä.

Viime vuosisadan tunnelma säilytetty

Seisova ilma, vaaleat rapatut seinät. Astuessa sisään matalakattoiseen luola-asuntoon täytyy kumartaa päätään. Suuria luola-asunnot eivät ole, mutta kaikki pikkuasunnolle tarpeellinen sinne mahtuu keittiön pöydästä parisänkyyn ja lipastoon.

Museo Cuevas del Sacromonte -luolamuseossa pääsee tutustumaan yli kymmeneen luolaan, joiden sisustus on palautettu viime vuosisadan alkupuoliskon malliin. Luolamuseossa voi sananmukaisesti sukeltaa sisälle luolassa asuneiden makuukammareihin, keittiöön, arkielämään. Sen lisäksi, että museossa näkee vanhoja esineitä, työkaluja ja keramiikkaa, siellä voi tutustua luola-asumisen historiaan ja rakennustyyleihin sekä alueella kukoistaneeseen romanikulttuurin.

LUOLA_Granada_02
Luolamuseossa pääsee tutustumaan perinteiseen luola-asumiseen. Museossa esitellään asumistyyliä ja esineitä luola-asumisen kukoistuksen ajoilta, 1900-luvun alkupuoliskolta.

Museo on kuin pieni luola-asuntokylä, jonka keskellä on aukio ja ohi virtaa vesilähteenä toiminut puro. Luolien ulkopuolinen miljöö on myös upea, ja ulkona olevilla penkeillä maittaa istua katsellen lähellä kohoavaa Alhambran linnaa ja kauempana levittyvää Granadan kaupunkia.

Romanien Sacromonte

Granadan keskustan kyljessä oleva asuinalue Sacromonte tunnetaan romaniasuinalueena ja flamenco-kulttuurin mekkana. Romaniyhdyskunta eli alueella parin vuosisadan ajan. Lopulta 1960-luvulla muun muassa pakkomuuttojen seurauksena suuri osa asukkaista häipyi.

Nyt alueella on useita luolaravintoloita ja jopa luoliin rakennettuja yökerhoja. Granadassa flamenco-esityksiä etsivän kannattaakin suunnata juuri Sacromonteen. Esimerkiksi luolaravintoloissa Cuevas Los Tarantos tai Cueva de la Rocío voi nauttia flamenco-esityksistä ja illallistaa luolatunnelmassa.

Ja miten Sacromonteen sitten pääsee?

Granadan keskustasta Sacromonteen pääsee jalan kipuamalla ylös pikkukujia noin puolentoista kilometrin matkan. Toinen vaihtoehto on hypätä
bussiin C2 Plaza Nueva -aukiolta Granadan keskustasta.

LUOLA_Granada_03
Luolissa asutaan edelleen.

TEKSTI ja KUVAT: Eeva-Maria Hooli



0

Your Cart