Olé-lehti 4/1988

Aurinkorannikon suomalaisväestö on kaiken aikaa kasvamassa. Kasvuun kuuluu myös ikärakenteen vaihtelu eri vuodenaikoina.

Talvisin asuu alueella jo 8 000-9 000 suomalaista. Kesäaikana, huhtikuusta lokakuuhun, viettää alueella lomaa noin 55 000 suomalaisturistia. He ovat etupäässä nuoria tai keski-ikäisiä, usein perheellisiä.

Vakituisesti asuvan (loka-huhtikuu) väestön kasvun on arvioitu olevan vuosittain 1.000-1.500 henkilöä. Eläkeläisten lisäksi alueella asuu vakituisesti nuoria tai keski-ikäisiä sairaseläkeläisiä, suomalais-espanjalaisia perheitä, suomalaisyritysten henkilökuntaa, useimmiten perheineen sekä itsenäisiä yrittäjiä ja heidän perheitään.

Jo jonkin aikaa on ollut havaittavissa, että yhä kasvavalla suomalaisväestöllä esiintyy samanlaisia sosiaalisia ongelmia ja tarpeita kuin kotimaassa tai esim. suomalaisilla siirtolaisilla Ruotsissa. Sosiaaliset ongelmat ovatkin Aurinkorannikolla lisääntyneet siinä määrin, ettei Suomen konsulaatti eikä pappimmekaan ehdi hoitaa kuin akuutit tapaukset. Sitäpaitsi monet tapaukset edellyttäisivät alan erikoishenkilöstöä.

Sosiaaliset ongelmat ja tarpeet liittyvät pääasiassa sairauksiin ja sairastumiseen, kuolemantapauksiin, alkoholin ja muiden päihteiden sekä usein tiedostamattomaan lääkkeiden väärinkäyttöön, perheellisten lastenhuoltoa koskeviin ongelmiin, irtolaisuuteen ja juurettomuuteen, kielitaidottomuudesta aiheutuviin ongelmiin sekä turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteeseen.

Usein henkilö ei itse osaa tai pysty hakemaan apua ongelmiinsa. Tietysti on henkilöitä, jotka eivät tiedosta tai myönnä omia vaikeuksiaan ja kieltäytyvät avusta. Tällaiset henkilöt näyttävät myös löytävän toisensa, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi lisääntyvä alkoholin väärinkäyttö. Heille on ominaista, että ongelmat eivät ole uusia, vaan ne ovat olleet muodossa tai toisessa olemassa jo Suomessa. Otolliset olosuhteet vain kärjistävät niitä ja mahdollistavat “makeamman elämän”.

Mitä sitten olisi tehtävissä näiden ongelmien ratkaisemiseksi?

Nyt kun ongelmat eivät ole vielä ylitsepääsemättömiä, olisi aika ryhtyä harkitsemaan sopivia toimenpiteitä. On parempi ennakoida tilanne ja tarttua siihen ajoissa, sillä kasvavan suomalaisasutuksen mukana nämä ongelmat tulevat lisääntymään vääjäämättä. Keskustelu aiheesta ja tarpeellisista toimenpiteistä olisi syytä käynnistää tässä vaiheessa konsulinviraston, matkanjärjestäjien, Suomen ev.lut.kirkon, Aurinkorannikon suomalaiset -yhdistyksen, AA-kerhon ja lääkärien kesken.

Ihanteellisin ratkaisu olisi saada Aurinkorannikolle oma sosiaaliavustaja. Myös seurakunnallisen diakoniatyön laajentaminen entistä kattavammaksi erilaisten vapaaehtoisryhmien avulla sekä niiden ylläpitämän viriketoiminnan lisääminen olisi tärkeätä.

Yleisesti ottaen suomalaiset ovat Aurinkorannikolla hyvässä maineessa – olkoon näin tulevaisuudessakin toivoo

Stig Westerdahl

8 Resumen
9 Pääkirjoitus
10 Oleskeluluvat Espanjassa: 1. Viisumin anominen
12 2. Oleskelulupien anominen
16 Suomi-Seura tiedottaa
18 Pirkko Bertrán Aurinkorannikolle
23 Mopon ostaminen Espanjassa
26 Aurinkorannikon Suomi-koulu
29 Suurlähettiläs Heikki Kalha
36 La Nuncian kirpputorilla
46 Pedro-papin porinoita
50 Palvelutoimisto Los Bolichesiin
52 Ellun pipanoita
55 Mallorca: 1. Kaikilla aloilla omat mestarinsa
59 2. Mallorcalla kuultua
61 Lukijan kynästä
65 Costa del Solin uutisia
66 Ps
67 Lasten suusta
68 Matkalla maistuu huonompikin ruoka
69 Matkanjärjestäjien yhteystiedot Aurinkorannikolla