Olé-lehti 4/2017

Olé-lehti 4/2017

Olé-lehti 4/2017

Suomalaisyritykset rantautuivat Espanjaan

Työskentelymahdollisuudet Espanjassa parantavat yritysbrändiä

Strand Properties

Koiria hemmotellaan Teneriffalla

Mascots Resort -lomakeskuksen tähtiä ovat koirat

Sinivalkoista musiikkia auringon alla

Suomalaisartistit tulevat nyt äänittämään, inspiroitumaan ja kuvaamaan Aurinkorannikolle

Pääkirjoitus: Maailmankansalaisenkin on oltava ylpeä juuristaan

Viime kuussa Sofia-opiston Suomi 100 -kansalaiskeskusteluja alustaessani pohdin suomalaisten kansallisylpeyttä. Minusta meillä saisi olla sitä enemmän. Ei siksi, että olisimme maailman parhaita kaikessa, eikä siksi, että muualla ei osattaisi mitään, vaan ihan siksi, että olemme aikamoinen kansa – hyvine puolinemme ja virheinemmekin.

Espanjalainen on pääsääntöisesti äärettömän ylpeä syntyperästään. Kun espanjalaisen kanssa puhuu, tämän oma kylä on ehdottomasti koko maailman paras paikka. Leijonaosa espanjalaisia tiedostaa, että elämän laatu Espanjassa on todella korkea. Elämän laatuahan ei mitata pelkällä bruttokansantuotteella tai sosiaalietujen määrällä.

Kun espanjalainen kuulee pohjoismaiden sosiaaliturvasta tai vaikkapa Suomen erinomaisesta ja täysin ilmaisesta koulusysteemistä, ensi reaktio on totta kai, että kylläpä siellä ovat asiat hyvin ja kylläpä täällä etelässä on paljon opettelemista. Ensi silmäykseltä tältä varmasti vaikuttaakin.

Ei kuitenkaan tarvitse kauaa kerrata maiden korkeita veroprosentteja sekä terveydenhuollon omavastuumaksuja, kun ääni kellossa jo muuttuu. Kaikki kimaltava ei sittenkään ole kultaa. Ja on kiistaton tosiasia, että espanjalaiset sopeutuvat elämään Suomessa huomattavasti huonommin kuin suomalaiset elämään Espanjassa.

Joillakin Espanjan alueilla ajatellaan kuitenkin osittain toisin. Esimerkiksi Barcelonan seudulla vieraileva suomalainen saattaa saada täysin väärän kuvan maan kansallistunteesta, kun itsenäisyyttä kannattavat todella antavat kuulla mielipiteensä. He kuitenkin edustavat parhaimpienkin arvioiden mukaan vain noin puolta Katalonian asukkaista. Paljon puhuttua kansanäänestystä ei järjestetä siksi, että Espanjan perustuslaki mahdollistaa sellaisen vain, jos se järjestetään koko maassa.

Mikäli kaikki äänioikeutetut espanjalaiset saisivat äänestää Katalonian itsenäisyydestä, tulos olisi selvä. Perustuslain muuttamiseen tässä kohtaa taas tarvittaisiin omat kommervenkkinsä, joista vähäpätöisimpiä eivät olisi parlamentin hajottaminen, uudet vaalit ja kansanäänestys.

Baskimaan itsenäisyyttä vuosikaudet ajanut terroristijärjestö ETA lopetti aktiivisen toimintansa jo vuosia sitten. Nyt lupaillaan, että aselevosta tulee lopullinen. Mitä ilmeisimmin Kataloniankin vaatimukset pikku hiljaa ja ajan kanssa rauhoittuvat.

Katia Westerdahl


Sisällysluettelo

6 Pääkirjoitus: Maailmankansalaisenkin on oltava ylpeä juuristaan
8 Jyrki Palo: Katalonian Musiikkipalatsi
10 Ajassa mukana
14 Menossa mukana
16 Lukijan kynästä
18 Asuntolainoissa jippona minimikorko eli “cláusula suelo”
21 Kolumni: Oma maa mustikka
22 Lääkkeet ja reseptit käsien ulottuville lentokentillä
26 Tarvikkeita, omaa työtä ja paljon paperia
30 Työskentelymahdollisuudet Espanjassa parantavat yritysbrändiä
34 Henkilöstöpalveluyritys Barona vahvistuu Espanjassa
35 Elisa Videran Euroopan suurin toimisto sijaitsee Madridissa
37 Kolumni: Hyvää huomenta kuningatar!
38 Teneriffan luksushotellissa lellitään lemmikkejä
42 Koira reissuun vai hyvään hoitoon?
44 Kuukauden löytö: Antequeran maaseudulla herkullisten patojen äärellä
45 Espanjan asuntopörssi
59 Neljä Andalusian huikeinta moottoripyöräreittiä
60 Casa de la Músicassa muusikot siirtyvät arjen ulkopuolelle
64 Taivaallinen ihra ja muita makeita herkkuja
67 Kolme Andalusian kauneinta valkoista kylää
72 Suolasta Torrevieja tunnetaan
76 Kauden hedelmät ja vihannekset: Nispero kuuluu kevääseen, kurkkureseptillä kesää kohti
78 Minun barrioni: Madridin ruuhkista uudistuvaan Bilbaoon
71 Papin porinat: Terveiset Kanarialta
82 Espanjan kielen kotikoulu
84 Palveluhakemisto
90 Ristikko

 

Tilaa lehti     Digilehti



0

Your Cart