Aurinkorannikon luovat leidit

Kolme kulttuurialalla toimivaa naista kertoo 8. maaliskuuta vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi luovasta työstään Aurinkorannikolla. Naiset edustavat eri sukupolvia, mutta yhteistä kaikille on oman intohimon seuraaminen.

Ester Karmalan, 17, saavutusten lista musiikin saralla on hänen nuoreen ikäänsä nähden jo melkoinen. Ei se kuitenkaan liene mikään ihme, kun ottaa huomioon, kuinka nuoresta pitäen ja kovalla pitkäjänteisyydellä ja pieteetillä nuori nainen on harrastukselleen omis-
tautunut.
– Aloitin viulunsoiton 7-vuotiaana. Äitini mukaan olin silloin todennut, että soittaessa voin vain sulkea silmät ja antaa viulun soida, enkä silloin ajattele mitään muuta. Tietenkin vielä siinä iässä vanhempani vaikuttivat jossain määrin siihen, minkä harrastuksen pariin he minut ohjasivat, hän muistelee.
Karmalan kertoo motivaationsa viulunsoittoa kohtaan etenkin nuorempana kulkeneen aalloittain. Vaikka hän ei ole koskaan todella vakavissaan harkinnut lopettamista, oli pandemia rajoituksineen hankalaa aikaa.
– Se oli vain sitä yksin omassa huoneessa soittamista. Ei siitä saanut samanlaista kipinää kuin muiden kanssa soittamisesta ja esiintymisestä.
– Harjoittelu ei ole se hauska osa tätä, vaan se kun pääsee oikeasti soittamaan ja ilmaisemaan itseään.

Lukion bändistä Málagan nuoriso-orkesteriin

Soittamaan Karmala todella onkin päässyt monenlaisissa kokoonpanoissa. Itsenäisyyspäivän aikaan hän esiintyi niin Suomen suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolla kuin Fuengirolan Palacio de la Pazissa suomalaisen koulun lukion bändin kanssa. Karmala on loistanut myös Fugesingers-kokoonpanon keikoilla. Lisäksi hän vaikuttaa Málagan nuoriso-orkesterin, Joven orquesta provincial de Málagan (JOPMA), riveissä.
– Nuoriso-orkesterin kanssa meillä on paljon konsertteja ja reissaamme ympäri Espanjaa. Se on tosi siistiä.
Vaikka Karmala on ryhmän ainoa ulkomaalainen, hän pitää kokemusta avartavana ja kehittävänä ja on saanut sitä kautta myös paikallisia kavereita.
Hänelle itselleen mieleenpainuvimpia hetkiä viulunsoiton parissa ovat olleet konsertit Finlandia-talossa ja Temppeliaukion kirkossa Helsingissä sekä Teatro Cervantesissa Málagassa. Loppukuusta on luvassa yksi uusi ja varmasti mieleenpainuva muisto listan jatkoksi.
– Maaliskuun lopulla soitamme orkesterin kanssa kirkkomusiikkia Málagan katedraalissa, Karmala sanoo jo selvästi odottavin mielin.

Tieto ja luovuus kulkevat käsi kädessä

Olé-lehden toimituspäällikkönä tunnettu Eeva-Maria Hooli, 35, on vastikään tehnyt uuden aluevaltauksen ja julkaissut ensimmäisen kirjansa. Tripsteri-kirjasarjaan kuuluva Costa del Sol -teos on kirjoittajansa näköinen: nuorekas, värikäs ja elinvoimainen. Kun Hoolille tarjoutui mahdollisuus tehdä matkaopaskirja Tripsterin kanssa, hän ei epäröinyt.
– Tripsteri-kirjasarja tuntui heti omalta. He ottavat huomioon eettisen ja vastuullisen matkailun teemat. Myös graafinen ilme on kutsuva, moderni ja trendikäs, Hooli kuvailee.
Kirjan kirjoittaminen on poikennut toimittajan työstä siinä, että projekti on paljon pitkäkestoisempi kuin nopeatempoinen lehtiartikkelien kirjoittaminen. Yhtäläisyyksiäkin on: kirjoittaminen on luova prosessi, mutta myös tietoa on haettava paljon.

Espanja-kuplasta kirjaksi

Hooli lupaa, että uunituoreen oppaan avulla matkailija löytää tunnetuimpien nähtävyyksien lisäksi aitoa, paikallista elämänmenoa Aurinkorannikolta.
– Kirjassa esitellyt kohteet ovat sellaisia, joihin olen itse vuosien aikana tutustunut, Aurinkorannikolla kymmenen vuotta asunut Hooli sanoo.
Hän tuntee monet rannikon kaupungit kuin omat taskunsa. Omien sanojensa mukaan hän ei elä Suomi-kuplassa vaan paremminkin Espanja-kuplassa, sillä hänen puolisonsa on espanjalainen ja kolme lastakin ovat puoliksi espanjalaisia. Espanjalainen suku kuuluu läheisesti perheen arkeen.
– Sen vuoksi olen päässyt syvälle andalusialaiseen kulttuuriin ja näen rannikon varmasti ihan eri tavalla kuin joku, jolla ei ole yhteyttä paikallisiin.
Hooli toivoo kirjan avulla voivansa hälventää pölyttyneimpiä käsityksiä ja ennakkoluuloja Aurinkorannikosta.
– Joillakin on Suomessa sellainen kuva, ettei täällä ole muuta kuin turistikrääsää ja rantahotelleja, eivätkä he siksi edes tule käymään täällä. Todellisuudessa Aurinkorannikolla on paljon tarjottavaa, hän vakuuttaa.
– Kirja avaa sitä, kuinka tämä rannikko on historiallinen paikka, kulttuurinen aarreaitta, luontoseikkailijan keidas, rantoja rakastavan paratiisi ja mukava kohde lapsiperheille.

Muutakin kuin latinomusiikin laulaja

Kukka Rajalin, 47, imi musikaalisuuden itseensä ilmeisesti jo äidinmaidossa, sillä musiikki on ollut läsnä hänen elämässään lapsesta asti ja muodostunut uraksi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea eteläamerikkalaisen musiikin taitajana.
Viimeiset reilut seitsemän vuotta Rajalin on asunut Aurinkorannikolla miehensä kanssa. Yksi syy viihtymiseen Fuengirolassa ovat musiikkiin liittyvät työkuviot.
– Täällä on Suomea pikkuisen vapaampi temmellyskenttä artistille. Suomessa leimaantuu hirveän helposti. Siellä olen ”se latinomusiikin laulaja”, joten minua pyydettiin aina latin-keikoille, eli lauloin salsaa sekä sambaa ja muuta brasilialaista musiikkia. Täällä olen innoissani, että nyt saan laulaa myös jotain ihan muuta, Rajalin kertoo.

Tyylilajista toiseen

Musiikin saralla Rajalin onkin ehtinyt tehdä hengästyttävän määrän erilaisia asioita ja projekteja laidasta laitaan pelkästään Espanjassa. Hän on edustanut Suomea useaan otteeseen tangofestivaaleilla Granadassa, kiertää Aurinkorannikon chiringuitoja ikivihreitä soittavan JayFlo-duon kanssa ja on luotsannut Abba-show’n isompia tilaisuuksia varten.
– Abba-ryhmä menee täällä kuin häkä. Me suomalaiset olemme vaaleita, skandinaaveja, joten se riittää espanjalaisille, Rajalin nauraa.
Rajalinin uusin, jo kymmenen vuoden ajan kypsynyt projekti näkee päivänvalon tänä vuonna suomenruotsalaisen runoilija Edith Södergranin 100-vuotis-juhlavuoden kunniaksi. Rajalin nimittäin julkaisee Olemisen riemu -nimeä kantavan albumin, joka koostuu hänen Södergranin runoihin säveltämistään teoksista, joissa yhdistyvät slaavilainen melankolia ja eteläamerikkalainen kiihko.
– Edith valikoitui naisrunoilijoiden joukosta, koska hänellä on tekstejä, joihin pystyn itse naisena samaistumaan. Runot ovat säilyttäneet ajattomuutensa toisin kuin esimerkiksi Topeliuksen tai Runebergin vanhan runotyylin runot, Rajalin sanoo.
Runojen sopivuutta tähän päivään pääsee arvioimaan levynjulkaisun kunniaksi Suomessa ja Espanjassa järjestettävällä konserttikiertueella. Ensimmäinen julkaisukonsertti pidetään 1. huhtikuuta Ravintola Kukossa Fuengirolassa.
Lavalla nähdään Rajalinin lisäksi argentiinalainen huippupianisti Juan Esteban Cuacci sekä haitarivirtuoosi Johanna Juhola.

Naistenpäivä näkyy ja kuuluu Fuengirolassa

Fuengirolan kaupunginvaltuusto järjestää naistenpäivän kunniaksi useita tapahtumia. Niistä keskeisin on El valor de ser mujer -tapahtuma 8. maaliskuuta klo 17.30 Palacio de la Pazissa.