COSTAN VAIKUTTAJA:
Padelia kaikissa muodoissa

Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten Hanna Kytölä-Lundström naureskeli padelille pitäen lajia ”ihme touhuna”. Tänä päivänä hänen on vaikea pitää kahta padelitonta päivää viikossa – siitä pitävät huolen omat treenit, harrastajien mentorointi, tapahtumien järjestäminen ja tarvikebisneksen hoitaminen.

Miten koet vaikuttaneesi Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön?

Padelin kautta olen mielestäni vaikuttanut ihan positiivisesti. Järjestämieni padeltapahtumien kautta ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan ja pääsevät tekemään omia tiimejään. Tietysti myös valmennan aina silloin tällöin, vaikka pidänkin itseäni enemmän mentorina.

Mikä sinut toi Aurinkorannikolle?

Alun perin meidät toi tänne Suomesta mieheni työ vuoden 2013 syksyllä. Mieheni on merimies, ja hän on aina tehnyt töitä täällä Välimeren alueella. Itse kyllästyin luomaan lunta ison talon pihalta. Ajattelimme, että ei muun perheen tarvitse palella Suomessa, kun iskä on Välimerellä lämpöisessä. Meidän piti tulla vuodeksi, mutta nyt voi laittaa nollan perään.

Löysitkö heti mukaan padelpiireihin?

Aika nopeasti löysin tänne Los Pacosin padelkentille. Täällä oli silloin kaksi tenniskenttää, ja aloitin tenniksellä. Ihmettelimme ystävieni kanssa, kun ympärillä oli tenniskenttää pienempiä, ihmeellisiä häkkejä, joissa oli lasia ja verkkoa. Naureskelimme, että mitä ihmeen touhua tuokin on. Yksi ruotsalainen ystäväni sitten ehdotti, että menisimme kokeilemaan padelia. Eihän kukaan meistä edes tiennyt mitään mistään säännöistä, pelasimme sitä tenniksen säännöillä. Lopulta ajattelin, että nyt riittää, ja rupesin valmentajan johdolla muuttamaan tennislyöntejäni padellyönneiksi. Se ei ehkä ole paras yhdistelmä, kun harrastaa sekä tennistä että padelia ja on aloittelija molemmissa.

Oliko padelpiireihin helppo päästä?

Siinä meni varmaan vuoden päivät, kunnes minua rupesi kyllästyttämään se, että ei ollut sellaisia ryhmiä, joihin olisimme voineet osallistua. Espanjalaisten ryhmät olivat aina niin suljettuja.

Koitko, että Aurinkorannikolta puuttui jotain padelin saralla?

Juuri se, että espanjalaisten padelryhmiin oli vaikea päästä, oli pääsyy sille, että hihat oli käärittävä ja ruvettava itse järjestämään padeltapahtumia.
Perustettuani Mix-in de Padel Nórdicos -ryhmän tajusin, että tällehän on oikeasti tarvetta, koska meitä pohjoismaalaisia on niin paljon täällä rannikolla. Me suomalaiset halusimme pelata myös pohjoismaalaisten ja muunmaalaisten kanssa. Toiveenamme on aina ollut, että saisimme myös espanjalaisia mukaan.

Millä tavalla olet kehittänyt padelharrastustoimintaa Aurinkorannikolla?

Jo ennen kuin aloitin Suomelan padelryhmien vetäjänä, olin pistänyt harrastuspohjalta pystyyn Nordic Padel Experiencen, jonka kautta järjestän suomalaisille firmoille erilaisia turnauksia. Lisäksi on meidän omia turnauksiamme, joissa on yleensä mukana joku yhteistyökumppani. Nordic Padelin turnauksia olemme vieneet myös Suomeen muutama kesä sitten.

Oletko ollut vastaavassa toiminnassa mukana Suomessa, ja miten se eroaa Espanjasta?

En. Kun tulimme Aurinkorannikolle, en vielä tuntenut padelia. Kaikennäköisiä tapahtumia olen kyllä tehnyt Suomessa. Ei tapahtumien tekeminen sinänsä eroa. Pitää vain löytää hyvä jengi, jonka kanssa tehdä ja tehdä sydämellään, silloin tekeminen ruokkii itse itseään. Mottoni on, että niin kauan kuin minulla on mukavaa, kaikilla muillakin on mukavaa. Elämä on liian lyhyt siihen, että tekisi jotain sellaista, mikä ei tunnu hyvältä.

Onko Aurinkorannikko avannut sinulle uusia mahdollisuuksia padelin saralla?

On toki. Olen järjestänyt padelturnauksia jo heti ensimmäiselle kiinteistönvälitystoimistolle, jossa olin välittäjänä. Padel on ollut aina hyvin tiiviisti kiinteistönvälitysbisneksessäni markkinointivälineenä. Padelin ansiosta teen hyvin tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa sponsorointi- ja yhteistyömielessä, eli he pääsevät esille turnausten ja mix-in-pelien kautta.

Mitkä koet suurimmiksi haasteiksi?

Padelporukoissa on usein hyvin monenlaisia tasoja. Jotta saataisiin mielekkäät pelit kaikille, on hahmotettava, kuka pelaa milläkin tasolla. Se ei välttämättä aina ole itse pelaajalle eikä meille järjestäjillekään helppoa, kun joudumme arvioimaan pelaajien tasoja.

Mitä sinulla on juuri nyt meneillään?

Padelin saralla on tulossa 18. maaliskuuta Suomela Open eli kevätturnaus, johon haemme sponsoreita. Olemme parhaillaan jakamassa Suomelan isoa padelporukkaamme kahtia. Meiltä on poistunut aika paljon sellaisia harrastajia, jotka ovat päässeet seuraavalle tasolle. Nyt yritämme saada edistyneempiä takaisin luomalla haasteryhmän, joka on vähän kovempitasoisten padelryhmä. Tavoitteena on, että kaikki saisivat omantasoisiaan haasteita.
Minulla on myös omia valmennettavia ja sen lisäksi omat treenit, joissa käyn 1–3 kertaa viikossa. Pelaan aika korkealla tasolla Espanjan Serie Nacional Padel -ryhmässä.
On minulla myös padeliin liittyvä harrastus, Viking padel -merkkinen padeltarvikebisnes. Ensimmäiset mailat valmistimme vuonna 2021. Tämä on meidän vauvamme, joka ryömii edelleen, mutta vielä jonakin päivänä se rupeaa kävelemään ja siitä tulee jotain isoa.

Kuka? Hanna Kytölä-Lundström.
Ikä? 50 vuotta. Täytyy ”posin” kautta mennä, nainen parhaassa iässä. Kun harrastaa padelia, on pakko ajatella niin. Ei kentällä muuten pärjää tällä tasolla, kun vastaan tulee nuorempia.
Missä asut, ja miten pitkään olet asunut siellä? Asumme Fuengirolan Torreblancassa, jossa olemme asuneet siitä asti, kun tänne saavuimme.
Mistä olet kotoisin? Pietarsaaresta.
Keitä perheeseesi kuuluu? Kaksi poikaamme, Thor ja Noah, nuorimmaisemme Saga ja mieheni Stig.
Mikä on ammattisi? Toimin Aurinkorannikolla kiinteistönvälittäjänä, padelmentorina ja tapahtumien järjestäjänä. Koulutukseltani olen estenomi. Minulla on useampi kauneudenhoitoalan ammattitutkinto takana. Olen kosmetologi, kampaaja ja erikoismaskeeraaja. Ennen kiinteistövälittäjän työtä tein markkinointia, myyntiä, maahantuontia sekä kouluttajan töitä Suomessa.
Mistä sinut tunnetaan? Padelista, ihan ehdottomasti.