”Eläke riittää rellestämiseen”

Suomalaiset kertovat, miten pieni eläke riittää elinkustannuksiin Espanjassa. Miten sillä tulee toimeen verrattuna Suomeen?

– Saan työeläkettä 782 euroa kuukaudessa nettona tilille. Sen lisäksi minulla on aikoinaan hankitut yksityiset vakuutukset, mutta ne eivät ole järin isot. Sillä on tultava toimeen, sanoo Teneriffan San Juanissa eläkepäiviään viettävä Tarja-Helena Starcke, 72.

Tarja-Helena asuu omistusasunnossa, jonka yhtiövastike on kuutisenkymmentä euroa kuukaudessa. Sen lisäksi lompakkoa keventävät sähkölasku, joka huitelee 100–120 eurossa kuukausittain, ja 11–12 euron kuukausittainen vesilasku.

– Loput jäävät rellestämiseen, Tarja-Helena sutkauttaa.

Rellestämistä tai ei, vapaa-ajalla toimelias nainen kaahaa Ferrariksi nimeämällään sähkökäyttöisellä pyörätuolilla harrastuksesta toiseen ja lounastaa ulkona päivittäin.

– En kokkaile kotona. Jos nyt aamiaisen pupellan kotona, niin kyllä päivällä jo lounastan kavereiden kanssa kimpassa, hän sanoo.

Käsitöitä ja rahapelejä

Talvikaudella Tarja-Helenalla riittää vapaa-ajan aktiviteetteja, sillä hän järjestää suomalaisturisteille tapaamisia kolmesti viikossa. Tapaamisissa heitetään mölkkyä tai pelataan bingoa tai älypelejä, joten suuria rahareikiä ne eivät ole. 

Harrastuksena ystävien kanssa tulee myös raaputeltua arpoja, ja onpa kolmenkimpalla Eurojackpotkin vetämässä. Mitä nainen tekisi, jos kohdalle osuisi jättipotti kahisevaa?

– Jos olisi oikein paljon rahaa, vuokraisin hovimestarin ja sisäkön sekä kuumakon ja kylmäkön ja jonkun järjestelemään minulle reissun Ecuadoriin, Tarja-Helena lohkaisee ja heläyttää hersyvän naurun.

Elämänlaadussa ei moitteen sijaa

Vaikka haaveita on, tosiasiassa Tarja-Helena on oikein tyytyväinen nykyiseen elämänlaatuunsa eikä koe jäävänsä mistään paitsi.

– Minulla on jo kaikki, mitä tarvitsen. Näissä oloissa 780 euron eläke riittää ihan hyvin elämiseen. Tietenkään en syö pihviä ihan joka päivä, hän sanoo.

Eläkkeestä ei jää säästöön, mutta Tarja-Helenaa lähinnä ihmetyttää, mitä varten hän säästöjä tarvitsisi.

– Olen jo 72-vuotias, eikä minulla ole yhtään perillistä – mihin minä säästäisin? hän hämmästelee.

Talo on, kulkupeli on, enkä maksa sairaanhoidosta tai lääkkeistä mitään, hän toteaa.

TEKSTI: Marjut Sahlberg, KUVA: Haastateltava ja Olé arkisto

Lue lisää eri puolilla Espanjaa asuvien pieneläkeläisten kokemuksia joulukuun 2022 Olé-lehdestä.

Lue digilehti Tilaa Olé-lehti