Harrasta Aurinkorannikolla ja Costa Blancalla

Harrasta Aurinkorannikolla ja Costa Blancalla

Espanjan suosituimmilta suomalaisalueilta, Aurinkorannikolta ja Costa Blancalta, löytyy läjäpäin harrastuksia suomen kielellä kaikenikäisille. Syksyn tullen harrastustoiminta pärähtää taas toden teolla käyntiin, joten älä jää lepäämään laakereillesi, vaan ilmoittaudu mukaan!
2014 Fuengirolaan perustetun rullakiekkotoiminnan harrastajien määrä on vuosien aikana kasvanut moninkertaisesti.

Lasten ja nuorten harrastusten puuhamiehet Fuengirola Lions -rullakiekon yksi perustajajäsen Aurinkorannikolla ja vastuuhenkilö Jari Nyman sekä katulätkän alulle laittanut Filip Bovin kertoivat Fuengirolassa järjestettävästä harrastustoiminnasta.

Strand Properties

Rullakiekkoa taitotasosta riippumatta

Fuengirola Lions -rullakiekkoseuran toiminta sai alkusysäyksensä vuonna 2014. Sen yhtenä perustajajäsenenä oli Jari Nyman. Hän toimi silloin Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallituksessa, jossa heräsi siihen, että turvalliselle nuorisotoiminnalle oli valtava tarve. Nymanin mukaan Aurinkorannikolle muuttavien perheiden lapset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, ellei näillä ole erittäin aktiivisia vanhempia, jotka ohjaavat lapsensa jonkin harrastuksen pariin. Suomalaislapsilla kielimuuri on monesti esteenä ja esimerkiksi paikalliseen jalkapallojoukkueeseen pääseminen ei tapahdu pakollisen lisenssin hankinnan vuoksi kädenkäänteessä vaan voi kestää jopa puolitoista vuotta.

– Monet ehtivät siinä ajassa jo muuttaa takaisin Suomeen. Meillä lisenssin saaminen kestää noin viikon, ja Fuengirola Lionsiin pääsevät pelaamaan kaikki taitotasosta riippumatta, Nyman sanoo.

Fuengirola Lionsin perustamisen jälkeen toiminta kasvoi pikkuhiljaa, ja viime kaudella seurassa oli noin 140 lisenssin omaavaa pelaajaa. Noin puolet mukanaolijoista on aikuisia ja puolet eri ikäisiä junioreita. Suurin osa pelaajista on suomalaisia, mutta joukossa on yhteensä noin 30:tä eri kansalaisuutta. Vaikka yhtä yhteistä kieltä ei ole, suurta osaa porukasta yhdistää maahanmuuttotausta. Suomea, ruotsia, englantia ja espanjaa puhutaan sekaisin.

Nymania huolettaa hieman Fuengirola Lionsin Facebook-sivujen kautta seurasta välittyvä kuva, jonka perusteella sitä voidaan erehtyä pitämään liian ammattimaisena urheiluseurana. Hän korostaa useaan otteeseen, että toiminta on avointa kaikille sukupuoleen, ikään, kansalaisuuteen tai taitotasoon katsomatta.

– Meille on tosi helppo tulla. Kaikki tulevat uusina jossain vaiheessa. Valmennus ja koko porukka yrittävät aina saada uudet jäsenet heti mukaan toimintaan, ja tulokkaat toivottavasti innostuvat. Jos ei lajista tykkää, niin sitten ei tietenkään tykkää, mutta muuta vaikeutta mukaan tulemisessa ei ole, Nyman vakuuttaa.

Nyman näkee toiminnan merkityksen erittäin tärkeänä siitäkin syystä, että kaikki halukkaat lapset ja nuoret eivät ole saaneet Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta paikkoja tänäkään vuonna.

– Harrastukset voivat silloin yhdistää ja helpottaa uusien kavereiden saantia. On hyvä, että lasten ja nuorten ei tarvitse vain pelata kotona playstationia tai katsoa televisiota, vaan he löytävät samanikäisten kanssa oikeaa sosiaalista kanssakäymistä. Samoin, jos lasten ja nuorten päihteidenkäytön riskiä voidaan vähentää tällaisella harrastustoiminnalla, se on aina kotiin päin, Nyman toteaa toiminnan tavoitteista.

Katulätkässä keskiössä yhteisöllisyys

Katulätkä rantautui kesällä 2019 Fuengirolaan lajia itse Suomessa harrastaneen Filip Bovinin mukana. Mies halusi pistää pystyyn harrastuksen, joka sopi kaiken ikäisille. Toinen tärkeä näkökulma oli integraatio: hän toivoi lajin yhdistävän ihmisiä kansallisuudesta riippumatta ja auttavan heitä samalla tutustumaan erimaalaisiin mahdollisesta yhteisen kielen puutteesta huolimatta.

Filip Bovinin ohella Kari Sulin ja Sami Salmi ovat huolehtineet katulätkätoiminnasta, mutta lisää innostuneita toiminnan kehittäjiä kaivataan mukaan.

Bovin sai alkuun pientä rahallista tukea Aurinkorannikon seurakunnalta ja kustansi itse loput, jotta pelaamista varten tarvittavat välineet saatiin hankittua. Ensimmäisillä kerroilla kentällä oli vain Bovin itse perheensä kanssa, mutta jo seuraavan, pandemiaa edeltäneen syksyn aikana suomalaisten palattua rannikolle touhu Bovinin mukaan ”räjähti käsiin”.

– Parhaimmassa tapauksessa paikalla oli kerralla 50–60 ihmistä, hän sanoo.

Toiminta on alusta asti houkutellut erityisesti suomalaisia perheitä sekä naapuruston paikallista väkeä. Mukana on kuitenkin ollut kauempaakin muuttaneita, muun muassa intialaisia, pakistanilaisia ja australialaisia. Toimintaa voikin hyvällä syyllä luonnehtia rullakiekon tapaan varsin monikulttuuriseksi.

Erona rullakiekkoon on kuitenkin alusta asti ollut Bovinin mukaan se, että katulätkässä fokus ei ole kilpailussa. Kynnys mukaan tulemiselle on niin ikään haluttu pitää matalana, eikä osallistujilta ole siksi haluttu kerätä nimiä tai vaadittu ilmoittautumista, saati kerätty maksuja.

Siitä huolimatta, että katulätkä on suunnattu kaikille lajista kiinnostuneille, Bovin myöntää, että osallistujat koostuvat pääosin miespuolisista harrastajista. Aiemmin mukana oli useita tyttöjä, jopa 20–30 prosenttia kerrasta riippuen. Bovinin mukaan tytöt ja naiset ovat erityisen tervetulleita joukkoon, sillä toiveena on saada joukosta mahdollisimman raikas ja heterogeeninen yhteisö, joka muokkautuu ajan hengessä yhä houkuttelevammaksi ja joustavammaksi mahdollisimman monelle.

– Haemme pehmeitä arvoja ja yhteisöllistä toimintaa. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, Bovin painottaa.

Toiminnan tarkoitus ei alun alkaenkaan ollut verenmaku suussa kilpailu vaan hauskanpito ja yhteisöllisyyden lisääminen. Bovinin mukaan katulätkä oli helppo tapa lähteä rakentamaan yhteisöllistä matalan kynnyksen palvelua paikallisesti, sillä kysyntä osattiin ennustaa.

Vapaaehtoisia kaivataan

Bovin on edelleen mukana katulätkätoiminnassa säännöllisen epäsäännöllisesti, sillä samaan aikaan hän rakentaa uusia yhteistyökuvioita ja toimintoja myös muualla. Vuosi sitten hän käynnisti seniorifutiksen, jonka hän kertoo olleen erittäin suosittu ja jatkuvan taas tänä syksynä lokakuusta alkaen.

Mitä katulätkätoiminnan jatkoon tulee, hänen toiveenaan on, että lasten ja nuorten vanhempien joukosta löytyisi innokkaita toiminnan kehittäjiä.

– Haluamme innostaa mukaan uusia toimijoita, joilla olisi näkemystä ja halua kehittää jo käynnissä olevia toimintoja tai käynnistää uusia meidän tuella. Arvostamme erityisesti henkilöitä, jotka näkevät vaivaa edistääkseen asioita tukien samalla muidenkin viihtyvyyttä, Bovin sanoo.

Bovin ihailee Espanjan yhteisöllistä kulttuuria ja toivoo meidän maassa asuvien ulkomaalaisten oppivan yhteisöllisyyden taitoa yhteisten harrastusten kautta.

– Toivoisin, että ihmiset, jotka ovat motivoituneita järjestämään harrastuksia, oli se sitten tanssia tai mitä tahansa, ottaisivat minuun yhteyttä. Toivotan tervetulleiksi toimijat, joilla on visio toteuttaa erilaisia aktiviteettejä. Olen mielellään tukena, hän vakuuttaa.

Filip Boviniin saa yhteyden puhelimitse +358 40 059 9669 tai +34 603 123 657 (myös WhatsApp) tai sähköpostitse filip@tutors.es.

Ratsastusta ja taistelulajeja lapsille Torreviejan alueella

Torreviejassa on muutamia lapsille ja nuorille suunnattuja harrastusryhmiä, jotka tarjoavat erilaisia aktiviteetteja liikunnasta kädentaitoihin. 

La Palmera -ratsutallilla toimii Poniclub, joka kokoontuu lauantaisin 10–13. Hevosista innostuneille lapsille sopivassa kerhossa pääsee hoitamaan hevosia sekä kokeilemaan ratsastusta tai talutusta.

Torre Force -kuntosalilla on kaksi lasten liikuntaryhmää, joissa on suomenkielinen vetäjä. Play Time -tunnit kolme kertaa viikossa iltaisin on suunnattu nelivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Muay Thai -tunteja järjestetään arkipäivisin vaihtelevasti aamuisin ja iltaisin. Pienryhmätunnit sisältävät akrobatiaa ja taistelulajeja.

Torreviejan Kotikirkko järjestää ohjelmaa tiistaisin lapsiperheille ja kouluikäisille. Koululaiset voivat osallistua Toiminnalliseen lastenkerhoon klo 16–17. Kerhon ohjelmaan kuuluu vaihtelevasti esimerkiksi askartelua, kokkailua, pelejä sekä lopuksi pieni hartaushetki. Tiistaiaamuisin Kotikirkon perhekahvilassa 9.30–12 vanhemmat ja erityisesti pienet lapset voivat tavata muita suomenkielisiä. Tämän lisäksi perheet organisoivat toisinaan itsenäisesti esimerkiksi jalkapallo-otteluita Facebookin Torreviejan äidit ja Suomalaiset lapsiperheet Torreviejassa -ryhmissä.



0

Your Cart