Kaupunkiympäristön esteettömyyttä kehitetään Torreviejassa

Torreviejan kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuun lopussa alustavasti suunnitelman Torreviejan kaupunkiympäristön saavutettavuudesta. Suunnitelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat julkiset tilat, kunnalliset julkiset rakennukset ja kaupunkiliikenne.
Tavoitteena on muuttaa kaupunkiympäristö esteettömäksi asteittain ja näin parantaa sellaisten ihmisten itsenäisyyttä ja yhdenvertaisuutta, joilla on haasteita liikkumisessa.
Torrevieja aikoo esimerkiksi uusia bussit esteettömiksi ja lisätä liikennevaloihin äänellisen opasjärjestelmän, jonka näkövammaiset voivat aktivoida Bluetoothin kautta. Kaupunki on myös julistanut vaihtavansa keräysastioita liikuntarajoitteisille sopiviksi.

Suomalaisilla hyviä kokemuksia

Pyörätuolilla liikkuvilla Tapio Ertovaaralla ja Markku Mäellä on ollut positiivisia kokemuksia Torreviejassa. Molemmat ovat asuneet talvet Torreviejan alueella yli kymmenen vuoden ajan.
– Esteettömyys on parantunut hirveästi. Sanoisin, että Torrevieja on 80-prosenttisesti hyvä kaupunki pyörätuoli-ihmiselle. On tehty leveitä teitä ja apua saa espanjalaisilta helposti, Ertovaara kehuu.
– Suomessa ollaan vielä paljon jäljessä. Kun tuli talvella lunta, en meinannut päästä mihinkään. Sitä varten oikeastaan lähdin Espanjaan.
Erityisesti rantalenkki saa molemmilta kiitosta. Merenrantaa pitkin pääsee kulkemaan ilman kynnyksiä pitkän lenkin. Myös rantojen saavutettavuus on huomioitu suunnitelmassa, vaikkakin Torreviejan sinisen lipun rannoilla on jo esteettömyyspiste ja kolmella rannalla myös täydet uintipalvelut.

Espanjan ja Suomen liikennekulttuureissa eroja

Mäki toteaa, että Espanjan ja Suomen liikennekulttuureissa on eroja. Espanjassa autot pysähtyvät suojateille ja huomioivat pyörätuolilla kulkijan, jos tämän pitää poiketa autojen joukkoon.
– Paljon on tullut kaduille luiskia, madallettu suojateitä ja opasteet ovat selkeitä, Mäki pohtii kaupunkiympäristön muutoksia.
Ertovaara painottaa suojateiden loivennuksen ja kunnollisten luiskien merkitystä arjessa. Hän iloitsee siitä, että esimerkiksi pikkubaarit ja ravintolat pyrkivät nykyisin esteettömyyteen.
Muiden ihmisten auttavaisuus paikkaa osaltaan infrastruktuurin puutteita. Niin Ertovaara kuin Mäkikin mainitsevat, että ympäristö ei välttämättä aiheuta vaikeuksia, jos henkilökunta on asiakaspalveluhenkistä ja ojentaa esimerkiksi ylähyllyiltä tarvittavat tuotteet.