Koulun johtokunnan puheenjohtajan irtisanominen aiheutti some-myrskyn

Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtokunnan puheenjohtaja sanottiin irti luottamustehtävästään toukokuussa. Sosiaalisessa mediassa on käyty kiivaita keskusteluja irtisanomiseen johtaneista syistä. Nyt puhuvat asianomaiset.

Kimmo Laine tuli tunnetuksi sosiaalisessa mediassa toukokuussa. Hän tiedotti avoimessa kirjeessä tulleensa irtisanotuksi Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtokunnan puheenjohtajuudesta ja avautui erimielisyyksistään koulun johdon ja koulua hallitsevan säätiön hallituksen kanssa.
Laineen oma poika opiskelee koulussa ja omien sanojensa mukaan viimeinen asia mitä hän toivoo, on koulun toiminnan vaikeuttaminen.
– Olisi todella lyhytnäköistä, että koulu suljettaisiin siksi, että sen johto toimii väärin, Laine pohtii.
Laine kiistää myös avautumisensa takana olevan tämän oma kunnianhimo.
– En ole käytettävissä säätiön hallitukseen enkä halua koulua kiinni. Haluan ainoastaan, että epäkohdat korjataan.
Tästä huolimatta Laine ei säästä sanojaan kun kertoo, että oman näkemyksensä mukaan koulu ei tällä hetkellä täytä läheskään kaikkia sen toimiluvan antamia kriteerejä. Tämän listaamista epäkohdista nousevat esiin sopimustekniset kysymykset aikaisemmin koulua hallinneen kannatusyhdistyksen ja nykyisen säätiön välillä.
– Merkittävä osa koulun tekemistä sopimuksista on edelleen kannatusyhdistyksellä. Koulun rahaliikenne kulkee edelleen osittain kannatusyhdistyksen kautta. Toiminta on siis käytännössä ulkoistettu kannatusyhdistykselle, vaikka tämä on opetusluvan vastaista, Laine luettelee.
– Opetusluvassa sanotaan myös, että koulun kiinteistön on kuuluttava koulutoimiluvan haltijalle. Se on kuitenkin edelleen kannatusyhdistyksellä.
Laine ei halua kommentoida, onko ollut yhteydessä opetushallitukseen asian tiimoilta, mutta olevansa kyllä ”tietoinen” siitä, että koulun hallintoon ja johtoon liittyviä epäkohtia on saatettu aluehallintoviraston tietoon.
Toimiluvan kriteereiden täyttämisen puutteen lisäksi Laine purnaa koulun hallintomallia sekä henkilökunnan hyvinvointia. Myös rahankäyttömalli on tämän mielestä erikoinen.
– Tehdään isolla porukalla rekrytointimatkoja Suomeen ja lopulta ei palkata ketään, tämä mainitsee esimerkkinä.
Laine kiistää jyrkästi erottamisensa syyn olleen seksistinen kommentti kuten julkisuudessa on nähty väitettävän.
– Erottamiseni todellinen syy liittyy kiistatta kirjeeseen, jonka lähetimme säätiön hallitukselle. Hallitus haluaa erottamisellani siirtää huomion pois asioista, joilla koulua oikeasti voisi kehittää.

Saara Ikonen: “Tarvit-semme työrauhan”

Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtori Saara Ikonen kiistää jyrkästi Laineen väitteet siitä, että tämän erottamisen takana olisi ollut kirje, jossa tämä toi esiin huomioimiaan epäkohtia koulutoiminnassa.
– Kirje esiteltiin johtokunnan kirjeenä, vaikka johtokunta ei ollut lainkaan tietoinen tällaisesta kirjeestä. Minulla oli se kirje käsittelyssä ensi hetkestä lähtien ja olin ohjannut siinä mainittuja asioita eteenpäin niille tahoille koulussa mille ne kuuluivat, Ikonen ihmettelee.
– Laine on ollut näistä tietoinen, suuri osa kirjelmässä mainituista asioista käsiteltiin sekä opettajien ja muun henkilökunnan kesken, että johtokunnan kokouksessa.
Koulun säätiön hallitukselle lähettämässään kirjelmässä Laine muun muassa toivoi lisää päivityksiä koulun nettisivuille, parannuksia digitaalisiin oppimisvälineisiin sekä koululta tiiviimpää yhteistyötä rannikon suomalaisyhteisön eri toimijoihin.
– Nämä ovat sellaisia koulunkäyntiin liittyviä päiväkohtaisia perusasioita, jotka eivät edes kuulu säätiölle vaan johtokunnalle, Ikonen toteaa.
Laineen syytteeseen siitä, että koulu ei toimi saamansa opetusluvan mukaan Ikonen huokaa silminnähden tuskastuneena, että nyt arvostellaan keskeneräisiä asioita. Siis niitä, joita ei suomalaisen sananlaskunkaan mukaan näytetä hulluille eikä herroille.
– Syytteet ovat kovia, Ikonen toteaa.
Erityisen koviksi ne tekee se, että niillä ei Ikosen mukaan ole mitään pohjaa. Kyseessä on yksinkertaisesti keskeneräisten asioiden hätiköinti.
– Elämme valtavaa hallintomuutosta. Se kerta kaikkiaan vie oman aikansa. Säätiön hallitus on toiminut opetuksenjärjestäjänä vasta muutaman kuukauden ja toimintalinjaa haetaan vielä.
– Menossa on siirtymäkausi. Tottakai osa sopimuksista on vielä kannatusyhdistyksen, koska säätiöittämisprosessi Espanjassa voitiin aloittaa vasta opetusluvan siirtymisen jälkeen. Olemme siis olleet riippuvaisia Espanjan viranomaisista. Säätiö on saanut juridisen statuksen ja oikeustoimikelpoisuuden Espanjassa vasta huhtikuun lopusta alkaen.
– Vanhojen sopimusten uusiminen kestää oman aikansa. Hallinnollinen työ on muutenkin suuri eikä se hoidu ihan heti, Ikonen sanoo.
Ikonen toteaa tarvitsevansa tukea ja yhteen hiileen puhaltamista, ei maalittamista. Ja aikaa saada rauhassa hoitaa asiat loppuun.
– Vähintäänkin pyytäisin työrauhaa hoitaa siirtymävaihe loppuun.
– Johtokunnan tehtävä on olla rehtorin tukena koulun arjen pyörittämisessä.
– Laine vapautettiin luottamustehtävästä epäasiallisesta käytöksestä aiheutuneen luottamuspulan vuoksi, Ikonen valottaa irtisanomisen syitä.
Ikonen toteaakin Laineen reaktion luottamusasemansa menettämiseen yllättäneen hänet.
– Laine tietää edellämainitun syyn luottamusasemansa menettämiseen. Se, että on kokemusta muualta ei välttämättä anna valmiutta toimia täällä, hän pohtii.
Laineen syytöksiin koulun rahojen väärinkäyttämisestä Ikonen toteaa silminnähden turhautuneena, että käytännössä kaikki rekrytoinnit tehdään etänä. On kuitenkin tilanteita, joissa Suomessa käynti on välttämätöntä.
– Koulun johdon ja henkilökunnan on välttämätöntä käydä välillä Suomessa monenlaisista eri syistä, kuten verkostoitumassa, kouluttautumassa ja hoitamassa välttämättömiä työtehtäviä, Ikonen sanoo.