Kun Espanja sulkeutui

Melkein tarkalleen vuosi sitten elämä Espanjassa seisahtui. Maahan määrättiin ennennäkemätön sulku, joka merkitsi kaiken ei-välttämättömän yritystoiminnan väliaikaista keskeyttämistä sekä ulkonaliikkumiskieltoa koko maassa.

Lockdown eli espanjalaisittain confinamiento julistettiin maahan vuoden 2020 maaliskuussa koronatapausten eskaloiduttua muutamassa päivässä huolestuttaviin lukuihin. Kaikki mukana olleet vahvistavat tapahtumakulun olleen niin nopea, että henkeä ei juuri ehtinyt vetämään.

Liikeyritykset suljettiin suurelta osin ja ihmisille annettiin kielto liikkua kodin ulkopuolella missään muussa kuin pakottavassa tilanteessa, kuten kauppa- tai apteekkireissulla.

Espanja pystähtyi. Sulku kesti lopulta miltei kolme kuukautta. Sen jälkeen maassa on opittu elämään erilaisten rajoitusten kanssa.

Miten tilanteen ovat kokeneet suomalaisyrittäjät, kuten Erja ja Petri Oksman, joiden liiketoiminta perustui Espanjan ja Suomen välillä matkaamiseen?

Millaista on ollut Aurinkorannikon suomalaisen koulun tasapainottelu Espanjan viranomaisten määräysten ja Suomen opetusministeriön antamien suositusten välillä?

Sekä Oksmanien yritys että Aurinkorannikon suomalainen koulu ovat edelleen olemassa. Kekseliäisyys ja tilannetaju palkitaan, mutta helppoa ei kummallakaan ole ollut.

Yritystoiminta Espanjassa jatkuu yrittäjien “motista” huolimatta

Erja ja Petri Oksman ovat odottaneet vuoden verran, että voisivat palata Espanjan kotiinsa sekä Espanjaan jääneen yrityksensä johtoon. Pariskunnan ammatin vuoksi karanteeni- ja testisuositukset vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Erja Oksman istuu olohuoneensa sohvalla Tampereen kodissaan ja rapsuttaa perheen tuoreinta jäsentä, Rudolf-koiraa.

– Tuli edes jotain valoa ja uutta tähän tilanteeseen, hän toteaa koiranpentuun viitaten.

Erja ja hänen miehensä Petri ovat silmälääkäreitä, Petri myös silmäkirurgi. Vielä vuosi sitten he vetivät Espanjassa kuusi vuotta sitten perustettua Sol Eyes -silmäklinikkaansa ja vuorottelivat työssään Suomen ja Espanjan välillä.

– Vietimme aina viikon Espanjassa ja sitten viikon Suomessa.

Pariskunnan idea perustaa silmäklinikka Espanjaan syntyi alun perin lomamatkoilla.

– Aluksi vietimme Espanjassa vapaa-aikaa, mutta tykästyimme maahan ja sen tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin, säähän ja gastronomiaan niin paljon, että tuumimme, että miksi emme siirtäisi myös osaa elämästämme sinne, Erja Oksman kertoo.

Petrillä oli Suomesta käsin kokemusta peräti 14 silmäklinikan perustamisesta. Vaikka Espanjassa kaikki ei ihan aina sujunut kuin Strömsössä, klinikka saatiin auki ja se lähti pyörimään hyvin.

Niin ikään perheen arki kahden maan välillä sujui loistavasti. Klinikka oli hyvällä mallill,a ja asiakkaat olivat löytäneet sen niin hyvin, että liikevaihtokin näytti plussaa. Sitten korona muutti kaiken.

Elämä Espanjassa pysähtyi seinään

– Meillä oli Suomen-viikko meneillään, kun 17. maaliskuuta 2020 tuli tieto, että viranomaiset sulkevat kaikki yksityisklinikat. Jouduimme jäämään Suomeen, kun Espanjaan julistettiin kansallinen hätätila.

Tilanne oli aivan uusi. Espanjan demokraattisen historian aikana perustuslain sallimaa hätätilaa oli käytetty yhden ainoan kerran, kun lennonjohtajat menivät lakkoon vuonna 2010.

Hätätila julistettiin aluksi kahdeksi viikoksi, mutta jatkui lopulta kesäkuuhun asti. Sittemmin hätätila julistettiin uudelleen ja on voimassa nyt vielä ainakin toukokuuhun asti.

Espanjan julistettua hätätilan vuoden 2020 maaliskuussa Suomen ulkoministeriö kehotti kaikkia Espanjassa oleskelevia suomalaisia palaamaan Suomeen.

– Espanjan viranomaiset ottivat tuolloin haltuunsa kaikkien yksityisklinikoiden suojavarusteet kuten kasvomaskit. Ne jaettiin sairaaloihin. Meidän mielestämme tämä oli kuitenkin ihan ymmärrettävää. Saimme hankittua uudet varusteet siihen mennessä, kun klinikka kesäkuussa taas avautui, Oksman muistelee.

Sittemmin pariskunta perusti FPP2-maskien nettikaupan ja jäi odottamaan paluutaan Espanjaan.

Vuosi on vierähtänyt.

Henkilökunta Espanjassa rokotettu

Oksman kertoo, että aikaisemman kaltainen vuorottelu olisi tällä hetkellä testi- ja karanteenisuositusten vuoksi mahdotonta. Erityisesti tämä on harmittanut pariskuntaa sen jälkeen, kun Andalusian aluehallitus oli heihin yhteydessä tammikuussa rokotusten tiimoilta.

– Meiltä kysyttiin henkilökuntamme lukumäärä ja kerrottiin, että he ovat nyt rokotusjonossa.

– Aina viikon lopulla saimme uuden soiton, jossa meille kerrottiin, missä rokotteiden kanssa mentiiin ja kuka olisi vuorossa seuraavana. Joskus soitettiin jopa sen vuoksi, että oli jäänyt yli rokotusannos. Niiden ei anneta mennä hukkaan.

Nyt koko Sol Eyesin tiimi on rokotettu – paitsi omistajat.

– Myös minulle ja Petrille annettiin ajat, mutta meillä ei ollut mahdollisuutta saapua rokotukseen siitäkään huolimatta, että saimme viikon varoitusaikaa. Meillä on velvoitteemme Suomen potilaitamme kohtaan. Olisimme kaikkiaan joutuneet perumaan viikon työt Suomesta karanteeneineen ja muine kommervinkkeineen. Olemmekin anoneet Juntalta mahdollisuutta saada hieman pidemmän varoitusajan. Näin voisimme suunnitella potilaat, lennot ja karanteenit ajoissa. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan vielä ole mahdollista, meille on sanottu.

Klinikka Espanjassa on edelleen toiminnassa

Fuengirolassa sijaitsevan klinikan suhteen pariskunta on kuitenkin rauhallisin mielin. Hyvä ja joustava henkilökunta on pitänyt paikan toiminnassa. Puolisen vuotta ennen pandemian alkua Sol Eyesiin oli palkattu espanjalainen silmäkirurgi Antonio Soler, joka jopa vaativia verkkokalvo- ja makuladegeneraatio-operaatioita hallitsevana on ottanut ohjat käsiinsä niin kauaksi, kun tilanne kestää.

– Henkilökuntamme on taipunut ihan uskomattomasti. Kelloon ei katsota, kun töitä on ja kiitos tämän voimme olla täällä Suomessa rauhallisin mielin.

Tästä huolimatta Oksman seuraa hieman kateellisena, kuinka hyvin rokotukset Espanjassa hoidetaan. 

– Suomessa emme näillä näkymin saa rokotetta kuin korkeintaan ensi syksyn lopulla. Espanjassa alkaa koko terveydenhuoltohenkilökunta, sekä julkisella että yksityisellä puolella, olla rokotettu, Oksman toteaa.

– Suomessa ilmeisesti priorisoidaan sellaista terveydenhoitohenkilökuntaa, joka on suorassa tekemisissä koronapotilaiden kanssa ja muut rokotetaan iän perusteella. Lähetin kyselyn sekä työnantajalleni Suomessa että omaan terveyskeskukseeni ja tiedustelin asiaa, tapaanhan päivittäin 12–18 potilasta. Tämän vuoksi mielestäni rokotusjärjestys on kyseenalainen, olenhan itsekin tutkimuksia tehdessäni 30 cm asiakkaan kasvoista eikä tutkimuksissa potilas voi aina pitää maskia. Takuuvarmasti asiakkaidemme joukossa on oireettomia kantajia. Toimin sekä Pirkanmaalla että Uudellamaalla ja asiakkaistamme jotkut ovat jopa menehtyneet koronaan, Oksman kertoo vakavana.

– Minulle kuitenkin sanottiin, että rokotusaikataulu on se, mikä on. Tässä organisoinnissa Espanja on hyvin paljon edellä.

Koulun haastava arki

Kuka tahansa koulun opettaja tai rehtori varmasti luonnehtisi pandemiavuotta painajaismaiseksi. Vaikka Maarit Paasokin mielellään omaisi kristallipallon, muuttuvat määräykset eivät häntä lannista.

Paaso on johtanut Aurinkorannikon suomalaista koulua vuodesta 2013. Koulu on olemassaolonsa aikana kohdannut monia haasteita, mutta viimeiset kaksitoista kuukautta ovat todella laittaneet koulun organisaation koetukselle. 

Paaso kertoo koululle tulleen perjantaina 13. maaliskuuta tieto, että koulut menevät kiinni maanantaina. Aikaa valmistautumiseen ei oikein ollut, vaikka alustavia varautumissuunnitelmia oli jo tehty. Tilannetta kärjisti koko Espanjan laajuinen ulkonaliikkumiskielto, lockdown, jollaista yksikään länsimaa ei koskaan aikaisemmin ollut kokenut. 

– Tilanteen teki vaikeimmaksi epätieto siitä, kuinka kauan rajoitukset tulisivat kestämään. Epävarmuus siitä, miten pitkään opetusta järjestetään etäyhteyksin, oli raskasta, toteaa Paaso.

– Kerta toisensa jälkeen rajoituksia jatkettiin. Lukuvuosi saatettiin loppuun ilman, että pääsimme lähiopetukseen.

Aurinkorannikon suomalainen koulu toimii Suomen opetusministeriön alaisena. Tämän vuoksi

Suomen täysin erilaisella tilanteella oli myös vaikutuksensa Espanjassa toimivaan kouluun. Vaikka Aurinkorannikon suomalainen koulu joutuu noudattamaan Espanjan viranomaisohjeita, Suomen kanssa ollaan tekemisissä päivittäin. Tilanteen erilaisuus maiden välillä oli valtava.

– Tilanne Suomen kouluissa oli erilainen. Siellä oltiin myös keväällä etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa, mutta lukuvuoden lopussa palattiin lähiopetukseen.

Osa perheistä palasi kevään aikana Suomeen, ja oppilaat suorittivat opintonsa loppuun etänä Suomesta käsin. 

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa katsottiin kuitenkin koko ajan eteenpäin. Lukuvuoden 2020–21 suunnittelu alkoi jo “korona-kevään” aikana, vaikka epätietoisuus oli suurta. Oppilaskato toi yksityiskoululle taloudellisia haasteita.

– Monet tämän lukuvuoden oppilaspaikkojen peruuntumiset aiheuttivat sen, että jouduimme keväällä 2020 tekemään muutoksia tämän lukuvuoden kuluihin.

Koska Suomen koulujen lukuvuosi alkaa noin kuukautta ennen Espanjaa, kaikki kouluja koskevat viranomaismääräykset eivät olleet selviä uuden lukuvuoden alkaessa elokuussa.

Aurinkorannikon suomalainen koulu pärjäsi kuitenkin tilanteessa enemmän kuin kiitettävästi, vaikka tämä tarkoittikin jopa kohtuutonta kesän aikana tehtyä suunnittelutyötä.

– Kesäaika meni koulutyön suunnitteluun niin, että kaikki kouluille annetut määräykset opetuksen järjestämiseen toteutuisivat. Meidän lukuvuotemme alkoi elokuussa, ja monet määräykset tulivat viime metreillä, muistelee Paaso.

Hyvä suunnittelu kuitenkin palkittiin.

– Olemme onnistuneet järjestämään koulutyön olosuhteisiin nähden hyvin, ja olemme koko lukuvuoden olleet lähiopetuksessa. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä tällaisena korona-aikana on tärkeää.

– Joskus on voinut olla vähän vaikea ymmärtää, että toimiessamme Espanjassa toimimme espanjalaisten viranomaisten määräysten mukaan, emmekä kouluna voi linjauksia tehdä. Jokaisen vastuullinen käytös on ja on ollut avain siihen, että tässä on onnistuttu, Paaso toteaa.

Paaso ei peittele omaa väsymystään eikä säästele kiitoksia koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden venymisestä.

– Korona-arki täällä Espanjassa on ilman muuta koetellut välillä omaakin jaksamista. Keskittymällä positiivisiin asioihin ja löytämällä iloisia asioita arkeen on voinut edesauttaa omaa hyvinvointia.

Positiivisinkaaan asenne ei kuitenkaan poista huolta koko ympäristön jaksamista kohtaan.

– Sekä viime kevääseen että koko tähän lukuvuoteen on liittynyt huoli lasten ja nuorten, heidän perheidensä ja koulun henkilökunnan jaksamisesta. Arjen elämän rajoitukset ja kaikki kouluille asetetut määräykset ovat muuttaneet yhdessäolon täysin. Oma koulu ei ole sellainen kuin se aiemmin on ollut. Yhdessä tekeminen, teemapäivät ja juhlat, retket, kummiluokkatoiminta ja muu tuttu yhdessä puuhaaminen ovat asioita, joita on ikävä.

Uuden ennakointi jatkuu

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa valmistaudutaan jo ensi lukuvuoteen 2021–22. Ainakaan vielä valmistautuminen ei ole kovinkaan paljon helpompaa kuin vuosi sitten. On pakko varautua siihen, että monet rajoitukset jatkuvat vielä syksyllä. 

– Koulutoimen osalta rajoitukset tullaan purkamaan viimeisenä.

Valoa on kuitenkin näkyvissä. Andalusiassa aloitettiin opettajien rokottaminen 22. helmikuuta. Alle 55-vuotiaille opettajakunnan jäsenille annetaan Astra Zenecan rokote. Andalusian aluehallituksen terveysviranomaiset ovat kertoneet olevansa yhteydessä kaikkiin alueen kouluihin sähköpostitse rokotepäivämäärien antamiseksi.

Paasolla ei kuitenkaan vielä ole aikataulua oman koulunsa henkilökunnan rokotuksiin.

– Odotamme tietoa saapuvaksi minä hetkenä hyvänsä. 

Teksti Katia Westerdahl Kuvat haastateltavat