Olé-lehti 2/2013

Toimitukseemme saapuu päivittäin toivoa täynnä olevia sähköposteja Suomesta: haluaisin muuttaa Espanjaan, millaiset mahdollisuudet minulla on työllistyä siellä? Useissa näistä sähköposteista toistuu myös tämä viesti: teen ihan mitä tahansa työtä, pääasia että pääsen sinne aurinkoon.

“Mikä tahansa” työ Espanjassa – sikäli, kun uusi tulokas sellaisen löytää – on juuri nyt vääjäämättä joko puhelinmyyntiä tai ravintolatyötä. Kyseisissä aloissa ei sinänsä ole mitään moitittavaa, mutta jos ne ovat henkilölle aivan tuntemattomia, tutustuminen niihin vieraassa maassa saattaa olla rankka kokemus. Mikäli tulokas halajaa espanjalaisfirman palvelukseen, minimivaatimus on espanjan kielen taito. On varauduttava myös työaikoihin, jotka poikkeavat kovasti Suomessa totutusta. Esimerkiksi asiakaspalvelua vaativalla alalla on tavallista kotiutua töistä iltayhdeksän jälkeen. Siinä karisevat pian monen unelmat paratiisista. Espanjassa tehdään pitkiä työpäiviä, kertoipa mañana-maan maine mitä tahansa.

Juuri tällä hetkellä kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin sanoo itsensä irti työstään Suomessa ja muuttaa Espanjaan “tyhjän päälle”. Maan demokraattisen historian synkimmät työttömyysluvut ovat juuri nähneet päivänvalon. Työttömiä on Espanjassa nyt liki 6 miljoonaa.

1,8 miljoonassa espanjalaiskodissa ei ole ainoatakaan työssäkäyvää aikuista. Vaikka ulkomaalaisten työllistyminen esimerkiksi Espanjan rannikkoalueilla on huomattavasti helpompaa kuin espanjalaisten itsensä, myös ulkomaalaisten työnhakijoiden kannattaa suhtautua lukuihin vakavasti.

Moni haaveilee myös yksityisyrittäjyydestä Espanjassa. Tässäkin törmäämme kielikysymykseen: harva pystyy elättämään itseään pelkkien suomalaisasiakkaiden voimalla ja espanjalaisten asiakkaiden saaminen edellyttää pitkäjänteistä kiinnostusta ja perehtymistä maan tapoihin, kulttuuriin ja kieleen.

Jos olet työikäinen ja tämän luettuasi edelleen halajat Espanjaan, tee liike realismin puitteissa. Liian monen unelmat leppoisesta elämästä Espanjassa päätyvät maitojunaan. Kyllä täälläkin voi onnistua, mutta se tapahtuu suurimmalla varmuudella henkilöille, jotka tulevat Espanjaan tekemään sellaista työtä, jota jo Suomessa osasivat – ja niille, jotka osaavat maan kieltä.

Sivulta 56 alkavasta haastattelusta saamme lukea, mitä maan taloudellinen tilanne konkreettisesti tarkoittaa koulutetulle nuorelle espanjalaisnaiselle. Julia Díaz on 30-vuotias ja hyvä esimerkki nuoresta nyky-Espanjassa. Hän on myös esimerkki sitkeydestä.

Mikäli Espanja on unelmasi, ole sinäkin sitkeä, ja pohjusta unelmasi hyvin. Espanjan kielen opinnot voit aloittaa vaikka tästä lehdestä (sivun 82 kielikoulu).

Katia Westerdahl

6 Pääkirjoitus: Elämä Espanjassa vaatii huolellista suunnittelua
7 Puolueilta miljoonia verotuksen ohi?
8 Jyrki Palo: Pahalta näyttää
9 Ajassa mukana
16 Menossa mukana
18 Lukijan kynästä
20 Tiukemman verotuspolitiikan aikakausi
22 Espanjassa avoliittokin virallistetaan
26 Arjen hinta
29 Toisen auttaminen ei ole itseltä pois
34 Taskussa tuhat pokkaria
38 Tummia pilviä valon kaupungin yllä
42 Appelsiinipuut viipyvät taiteilijan mielessä
46 Sirkus tuli kylään
49 Espanjan asuntopörssi
56 Espanjalaisnuori ei taivu kriisin edessä
59 Kolumni: Kommunikoinnin sekametelisoppa
60 Gandia hurmaa historialla ja hiekkarannalla
66 Málagasta kuoritaan Etelä-Espanjan helmeä
70 Madridin hotellit: Vanhan ajan glamouria
73 Kolumni: Yhteen hiileen puhaltamisesta
74 Lemmenilojen kasveja
76 Minun barrioni: Córdoba hurmaa historiallisella ilmapiirillä
78 Pala Espanjaa: Lihaa, papuja ja viinejä Kastilia ja Leónissa
81 Papin porinat
82 Espanjan kielen kotikoulu
84 Palveluhakemisto
90 Ristikko