Olé-lehti 3/1998

Suomalainen autoilu EU-Euroopassa

Autot ja niiden käyttöön liittyvät asiat ovat osa EU:n yhdenmukaistamisprosessia.

Junamatkalla Rondassa

Matka rotkokaupunkiin kulkee halki henkeäsalpaavien vuoristomaisemien.

Laiva on lastattu keramiikalla

Espanjalaiset ovat maailman kaakelinkäyttäjien kärjessä.

[toggle title=”Pääkirjoitus: Kotimaa kun taakse jäi…”]

Takana on ensimmäinen vuoteni Costa del Solilla ja Olé-lehdessä. Kun loppukesästä saavuin helteiseen Andalusiaan, en vielä osannut suhtautua ulkomaille muuttoon kovin vakavasti: nykyäänhän suuri osa nuorista aikuisista opiskelee tai työskentelee vuoden, pari ulkomailla ja palaa sitten kotimaahan. Ei minullakaan ollut erityisiä suunnitelmia asettua Espanjaan pysyvästi – päinvastoin.

Olen aina matkustellut paljon ja pitänyt itseäni siinä mielessä maailmankansalaisena, että valtioiden rajoilla tai ihmisten kotimaalla, puhumattakaan kaikenlaisesta kansalliskiihkoilusta, ei ole ollut ajatuksissani kovin suurta sijaa. Nyt olen joutunut tarkastelemaan asiaa uudesta näkökulmasta ja päässyt samalla maistelemaan ulkosuomalaisille ominaista nostalgiaa. Kun matkalle ei näykään loppua, kotimaata alkaa ajatella aivan uusin miettein.

Ensimmäisen kerran todellinen koti-ikävä yllätti minut kevään kynnyksellä, kun kuulin Suomea hellivästä lämpöaallosta. Silloin olisin antanut aika paljon siitä, että olisin päässyt edes muutamaksi tunniksi auringosta hullaantuneiden ihmisten pariin nauttimaan yhteisestä onnentunteesta, kun talvi ja pimeys ovat vihdoinkin ohi.

Vaikka kuinka haluaisin, en voi jättää täällä Espanjassa huomioimatta niitä asioita, joista taustani, suomalaisuuteni muodostuu. Ainutlaatuista suomen kieltä, pieniä tapoja, hajuja, makuja ja tietysti omalaatuista huumoria. Toivon ja uskon sopeutuvani espanjalaiseen yhteiskuntaan, mutta ajatus- ja arvomaailmani suomalaisena naisena en voi, enkä halua kadottaa.

Oman turvallisen ympäristön jättäminen on usein kuitenkin hedelmällistä. Itsestään on kaivettava silloin esiin niitäkin puolia, jotka tavallisessa, tutussa arjessa ehkä jäävät varjoon. Vanhoja ystäviä ja tuttavia ei olekaan ympärillä, vaan uusia on aktiivisesti etsittävä ja samalla on joka kerta mietittävä vieraan ihmisen edessä, minkälainen itse on. Vastuu elämästä on otettava kokonaan omiin käsiin.

Maisa Heiskanen kertoo Kiltti surrealisti -artikkelissa (s. 12), kuinka hän Espanjassa asuessaan on voinut päästää toisen puoliskonsa – taiteilijan – valloilleen ja samalla on pystynyt työstämään päässään jo pitkään liikkuneita ideoita, kun Suomessa jokapäiväisiltä tuntuviin asioihin on saanut etäisyyttä ja laajemman näkökulman. Ilkka Pärssinen, espanjansuomalaisten siirtolais- ja turistipappi, puolestaan tiivistää osuvasto monen ulkosuomalaisen tunnelmat pakinassaan (s. 62) Kaukokaipuu ja koti-ikävä: toisaalta on päästävä jonnekin kauas, mutta silti on aina pohjimmiltaan ikävä Suomeen, kotiin.

Me yritämme täällä toimituksessa vastata omalta osaltamme tähän ikuiseen ristiriitaan. Tuomme arkisesta Suomesta jonnekin kauas kaipaaville haaveet lähemmäs kertomalla, millaista elämä Espanjassa on ja miten oman unelman toteuttaminen – tänne muuttaminen tai pidempiaikainen lomailu – onnistuisi ainakin vähän helpommin. Luultavasti moni lukijoistamme on nimenomaan lehden juttujen äärellä saanut lopullisen kimmokkeen: jospa minäkin lähtisin. Toisaalta tuomme täällä Espanjassa jo asuville suomalaisille tuulahduksen suomalaisesta ajattelutavasta ja näkökulmasta espanjalaisuuteen. Toivottavasti Olé-lehti silloinkin helpottaa elämää ja tuo kaksi maailmaa vähän lähemmäksi toisiaan.

Avartavia lukuhetkiä ja hauskaa kesän jatkoa, maasta riippumatta!

Sanna Jäppinen

[/toggle]

[toggle title=”Sisällysluettelo”]

5 Pääkirjoitus: Kotimaa kun taakse jäi…
6 Ajastin – mm. Suomen paviljonki Lissabonin Expossa; Finnair sulki toimistonsa Málagassa; Borrel sosialistien johtohahmoksi; Aznarin suosio hienoisessa laskussa; Espanjalainen lastenkirjallisuus kukoistaa; Liikenneturvallisuutta kampanjoidaan; Real Madridin voitonhuumaa
12 Junamatkalla Rondassa
16 Kiltti surrealisti, Maisa Heiskanen
20 Málagaan kaavaillaan Picasso-museota
22 Laiva on lastattu keramiikalla
24 Lissabon, ihastukseni
26 Suomalainen autoilu EU-Euroopassa
28 Aurinkorannikolla Euroopan ainoa krokotiilipuisto
30 Uuden Espanjan profeetta – José Ortega y Gasset
33 Andalusian oliivit kansallinen kysymys
34 Isänmaan puolustajat
36 Koiranäyttelyssä
38 Aurinkoa pullossa, osa 10: Ruuan ja viinin onnellinen tai onneton avioliitto
42 Suomen verottaja gibraltarilaisyhtiöiden kimpussa; Ei-residenttien omaisuus- ja tuloverotukseen pieniä muutoksia
44 Asuntopörssi
48 10 vuotta sitten: Suomalaisten asunnonosto 80-luvulla
49 Espanjassa muuttavan muistilista
50 Myyjän suoja asuntokaupassa
54 Terveys: Sokkolääkitys antibiooteilla vaarallista; Välimeren ruokavalio ehkäisee luukatoa; Anestesialääkäri levitti C-hepatiittia Valencian seudulla
55 Naisenelämää Espanjassa: Elämä alkaa yksinhuoltajana
56 Armoitettu verbalisti – Elias Hasila 70-vuotias
58 Riippuliitäjän liidoillaan havainnoimaa
59 Lukijan kommentti: “Koneeseen ja kotiin, jollei täällä itsenäisesti pärjää!”; Kuka tukisi suomalais-espanjalaisia perheitä?
61 Papin pakina: Kaukokaipuu ja koti-ikävä

[/toggle]