Suomen hallitus esittää isoa lakimuutosta rajat ylittävään terveydenhuoltoon

Suomen hallitus esittää isoa lakimuutosta rajat ylittävään terveydenhuoltoon

Korvauksen saamiseksi palvelun tulee olla lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeen ja annettu palvelu kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluihin.

Vireillä olevan lakimuutoksen myötä Kela korvaisi jatkossa toiseen EU-maahan omatoimisen hoitoon hakeutumisen kustannukset huomattavasti kattavammin.
Lakimuutosehdotuksen mukaan suomalaisen hakeutuessa itse terveydenhuoltoon EU- tai Eta-alueelle tai Sveitsiin, Iso-Britanniaan ja Pohjois-Irlantiin, saisi hän laskuttaa Kelaa jälkikäteen maksamistaan terveydenhuollon kustannuksista.
Korvauksen saaminen edellyttäisi, että palvelun on arvioitu olevan lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeen ja annettu palvelu kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluihin.
Jos kyseessä ovat vaikkapa erikoislääkärin palvelut, joiden osalta Suomessa vaaditaan lähete, sellainen vaaditaan myös ulkomaille hakeuduttaessa. Lähetteen voi tehdä lääkäri missä tahansa EU-maassa tutkimuksensa perusteella, mutta lähetteessä pitää olla vastaavat tiedot kuin Suomessa laaditussa lähetteessä olisivat.

Strand Properties

Kotikunnan kustannustaso ratkaisee

Kustannusten korvausoikeus perustuu EU:n potilasdirektiivin säännöksiin. Nyt käytössä oleva Kela-korvaus poistuisi ja tilalle tulisi korvaus, joka määräytyisi henkilön kotikunnan mukaan. Maksuperustana olisi oman hyvinvointialueen kustannustaso ja asiakasmaksut.
Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston Palvelujärjestelmäyksikön lakimies Marika Lahtivirta korostaa, että uudistus koskisi suomalaisia, joilla on kotikunta Suomessa, mutta myös EU:n alueella asuvia henkilöitä, joiden sairaanhoitokustannuksista vastaa Suomi EU-lainsäädännön tai kansainvälisten sopimuksen mukaisesti
Kela-uudistus koskisi näin ollen myös Aurinkorannikolla ja muualla Espanjassa asuvia, vain Suomesta eläkettä saavia eläkeläisiä, joiden asuinpaikka on ulkomaat. Jos henkilöllö ei ole kotikuntaa Suomessa, korvaus määräytyisi Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän vastaavien kustannusten ja asiakasmaksujen perusteella.
– Kyseisillä henkilöillä on jo oikeus saada Suomessa ollessaan kaikki siellä tarvitsemansa terveydenhoitopalvelut. Potilasdirektiivin sääntöihin nojautuva korvausoikeus tulisi kyseeseen, kun henkilö varta vasten matkustaisi muualle Eurooppaan saadakseen siellä hoitoa.
– Muutos koskee vain potilasdirektiivin sääntöihin perustuvia maksuja. Muutos ei siis koske ulkomailla asuvien henkilöiden oikeuksia saada asuinmaassaan terveydenhuoltoa Suomen kustannuksella. Se ei myöskään koske henkilöiden oikeutta saada eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa sairastuessaan äkillisesti tilapäisen ulkomailla oleskelunsa aikana, Marika Lahtivirta huomauttaa.

Muutos ei koske sosiaalihuollon etuuksia

Kun uusi laki astuu voimaan, muutokset koskevat vain terveyspalveluja. Sosiaalihuollon etuudet eivät kuulu henkilöille, joiden asuinmaa on ulkomaat.
Jos vammainen, jolla on ollut Suomen sosiaalipalveluiden oikeutus taksimatkoihin vapaa-ajallaan, muuttaa pysyvästi Espanjaan tai muuhun EU-maahan, Eta-maahan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan, tai Pohjois-Irlantiin, poistuu oikeutus muiden sosiaalietuuksien tapaan.
Sen sijaan oikeus terveydenhuollon puitteissa annettuihin apuvälineisiin säilyy. Suomessa ollessaan eläkeläinen saa lainata apuvälineitä asuinalueensa hyvinvointialueelta, jos hän niitä tarvitsee. Samoin säilyy oikeus Kela-taksiin, mikäli lääkäri on kirjoittanut hänelle sitä varten todistuksen vamman tai sairauden vuoksi.

Kahdenlaisia suomalaisia

Aurinkorannikolla ja Espanjassa asuu pysyvästi kymmeniä tuhansia suomalaisia, joiden osoite on ulkomaat. Korvausmallia koskeva uudistus koskisi heitä vain, jos he hakeutuvat hoitoon Espanjan ulkopuolelle EU- ja Eta-maihin tai sitten Sveitsiin, Iso-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin.
Uudistus ei muuta heidän oikeuksiaan saada terveydenhuollon palveluja Espanjassa Suomen kustannuksella. Uudistus ei myöskään muuta tuon ryhmän oikeuksia saada terveydenhuollon palveluja tilapäisen Suomi-oleskelun aikana.
Esimerkki: kun jyväskyläläinen Kalle Suomalainen, joka asuu pysyvästi Torreblancassa, haluaa terveydellisistä syistä uuden korvauksen piiriin, on hänen matkustettava vaikkapa Saksaan tai Portugaliin. Missä tahansa EU-maassa kirjoitettu asianmukainen lääkärin lähete voi ohjata hänet erikoislääkärin, hammaslääkärin tai fysioterapeutin palvelujen piiriin.
Kalle maksaisi itse laskunsa Saksassa ja lähettäisi kuitit Kelaan. Tässä tapauksessa Kela-korvaus määräytyisi Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän asiakasmaksujen mukaan. Tuo summa vähennettäisiin Kallen maksamasta laskusta Saksassa, lopun tilittäisi Kela takaisin.
Suomen Turussa asuva Elli Kansalainen taas tulee piipahtamaan ystävänsä luokse Torremolinosiin. Hän voisi käydä samalla paikallisen yksityislääkärin vastaanotolla ja saada häneltä lähetteen, ellei hänellä jo ole sellaista, erikoislääkärille tai fysioterapiaan Espanjassa.
Elli maksaisi itse laskunsa Espanjassa, ja lähettäisi jälkikäteen korvaushakemuksensa Kelaan. Nyt Kela-korvaus määräytyisi Ellin oman kotikunnan mukaisen hyvinvointialueen asiakasmaksun perusteella.
Jos hyvinvointialue ei ota maksua, saisi Elli koko Espanjassa maksamansa summan takaisin. Myös Kallen tilanteessa, jos hyvinvointialue ei ota maksua palvelustaan, saisi Kalle koko Saksassa maksamansa summan takaisin Kelasta.
Erittäin tärkeä kohta uudistuksessa on hoitokustannuksien katto ulkomailla tapahtuvassa hoidossa. Molemmissa esimerkeissä on edellytyksenä, että ulkomailla saadun hoidon hinta ei ylitä vastaavan hoidon kustannuksia Suomessa. Henkilö on aina itse vastuussa Suomen kustannustason ylittävästä hinnasta.
Lakiesityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esityksen käsittely jatkuu syksyn 2022 eduskunnassa. Muutoksen taustalla on Suomelle annetut lukuisat EU:n huomautukset Suomen korvausjärjestelmästä.



0

Your Cart