Calima ja monet muut sääilmiöt höykyttävät Espanjaa vuosittain.
Saharan hiekka kulkeutuu satunnaisesti Suomeenkin, mutta Espanjaan se lähettää terveisiä usein ja anteliaasti. Suurimman potin saavat Kanariansaaret.
Tuota idästä saapuvaa hiekkatomua kutsutaan calimaksi.
Espanjan valtiollisen meteorologianlaitos AEMETin määritelmän mukaan yleisnimitystä calima käytetään, kun näkyvyys on rajoittunut ja ilman suhteellinen kosteus on alle 70 prosenttia.
Se muodostuu hiukkasista, jotka ovat ihmissilmälle sinänsä näkymättömiä mutta saavat taivaan näyttämään harmaalta tai oranssilta.
Kanarialla calima on tuttu
Kanariansaarilla viime vuosikymmenten voimakkain hiekkailmiö koettiin vuoden 2020 helmikuussa. Tuolloin saarten lentokentät suljettiin kolmeksi päiväksi, koulujen ovet menivät säppiin, ja karnevaalit peruttiin.
Rajoitukset otettiin käyttöön, kun näkyvyys laski alimmillaan 450 metriin, puuskissa tuuli puhalsi jopa 44 metriä sekunnissa, ja lämpömittari nousi vuodenaikaan nähden todella korkealle – yli 30 asteeseen.
Maailman terveysjärjestön ilmanlaadun terveelliset rajat paukkuivat jopa 40-kertaisesti esimerkiksi Gran Canarialla.
Vierailee myös Espanjan mantereella
Ilmiö ole vieras mantereellakaan. Esimerkiksi vuoden 2021 helmikuussa hiekkatomua leijaili ilmassa paljon raja-arvoja suurempia määriä. Valencian ja Alicanten alueilla raportoitiin kuivasta hiekkasateesta ja jaettiin kuvia seepian värisestä taivaasta.
Hiekkapeitteen voi huomata usein eri puolilla Espanjaa terassikalusteiden päälle siitepölyn tapaan levittyvänä mattona. Jos ilmiö yhdistyy sateeseen, autot näyttävät käyneen mutasafarilla.
Afrikasta tulevat lämpimät etelätuulet saatetaan sekoittaa Málagan maakunnassa myös terral-tuuleen. Tuo kuuma ja kuiva henkäys tulee kuitenkin yllättäen pohjoisesta vuorten takaa.
TEKSTI: Eeva-Maria Hooli
KUVAT: Shutterstock
Lue huhtikuun 2021 Olé-lehdestä caliman lisäksi pienistä tsunameista, Dana-myrskyistä, pakkasennätyksistä sekä hiipuvista huurikaaneista!
