Olé-lehti 6/1996

Suomi-Seura r.y. on tehnyt aloitteen ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta. Se tähtää ulkomailla asuvien suomalaisten edunvalvonnan parantamiseen suomalaisessa päätöksenteossa.

Hanke on kannatettava, sillä ulkomailla asuvien suomalaisten vaikutusmahdollisuudet asioidensa hoitoon ovat usein huomattavasti rajoitetummat kuin Suomessa asuvien. Kysymys on lisäksi suuresta erityisryhmästä, jonka oikeuksien ja velvollisuuksien määrittely lainsäädännössä ja muussa päätöksenteossa edellyttää monesti erilaisten näkökulmien huomioonottoa verrattuna tilanteeseen, jossa asioita tarkastellaan pelkästään isänmaan kamaralla asuvien kansalaisten kannalta. Siksi, vaikkakin vain neuvoa-antavan statuksen omaavan, parlamentin toiminta ulkosuomalaisten edunvalvojana ja painostusryhmänä (positiivisessa mielessä ymmärrettynä) voisi edesauttaa suomalaisen päätöksenteon kehittymistä suuntaan, joka on välttämätön alati kansainvälistyvässä maailmassa.

Suomi-Seuran aloitetta on lähemmin kuvattu toisaalla tässä lehdessä, joten sitä en tässä käy kertaamaan. Yhdistys on pyytänyt ulkosuomalaisilta tahoilta kommentteja ja ajatuksia esitystään koskien. Niinpä myös lehtemme toimituksen sisällä on pohdittu asiaa. Seuraavassa muutamia keskusteluissa esille tulleita ajatuksia.

Ulkosuomalaisparlamentin perustaminen on perusteltua, jopa välttämätöntä, jotta ulkosuomalaisten oikeudet olisivat riittävän hyvin turvattu. Kuinka parlamentin edustuksellisuus, toiminta ja tehokkuus taattaisiin riittävän oikeudenmukaisesti ja hyvin, onkin sitten melko visainen kysymys.

Parlamentin olisi kokoonnuttava vuosittain. Kun se valitaan neljäksi vuodeksi, olisi kaksi yleiskokousta tänä aikana liian vähän, tehokkuus kärsisi. Valta myös keskittyisi liian paljon puhemiehistölle, jos edustajat kokoontuisivat vain joka toinen vuosi yleiskokoukseen.

Yleisistunnot olisi pidettävä kesäaikana. Näin mahdollisimman monella ulkosuomalaisparlamentaarikolla olisi mahdollisuus saapua yleiskokoukseen, joka olisi järkevintä pitää Suomessa.

Parlamentin jäsenmäärän olisi oltava jonkin verran suurempi kuin ehdotettu 50, jotta eri puolilla maailmaa asuvien ulkosuomalaisten mielipiteet tulisivat sekä mahdollisimman laajasti että moni- ja tasapuolisesti huomioonotetuiksi päätöksenteossa. Suurempi edustajamäärä mahdollistaisi kattavamman ja tasa-arvoisemman vaalipiiri- ja edustajajaon.

Vaalipiiri- ja paikkajako onkin käytännön tasolla ulkosuomalaisparlamenttivaalien visaisin kysymys. Periaatteena tulisi ilmeisesti olla,e ttä paikat olisi kiintiöitetty alueellisesti vaalirekisteriin ilmoittautuneiden suhteessa ja että vaalipiirejä olisi riittävän monta, jotta myös harvemmin ulkosuomalaisittain asutut alueet olisivat edustettuina parlamentissa suhteellisuutta kuitenkaan unohtamatta.

Yleisissä ja yhtäläisissä suhteellista vaalitapaa noudattavissa, Suomen presidentinvaalien tapaan järjestetyissä henkilövaaleissa ehdokkaaksi voisi asettua Suomen ulkopuolella pysyvästi asuva 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Ehdokkaaksi pääseminen edellyttäisi esimerkiksi 200 nimen tukilistan keräämistä. Äänioikeutettuja olisivat kaikki ulkomailla asuvat erilliseen, ulkosuomalaisparlamenttivaaleja varten Suomen edustustoihin perustettavaan, vaalirekisteriin äänestäjiksi ilmoittautuvat 18-vuotiaat Suomen kansalaiset.

Puheenjohtajisto muodotuisi periaatteella 1+1+5 eli parlamentin puheenjohtaja, pääsihteeri ja viisi edustajaa. Parlamentin pääsihteerinä voisi toimia Suomi-Seuran puheenjohtaja, ainakin alkuvaiheessa.

Ennen lopullista käsittelyä laki ulkosuomalaisparlamentista pitäisi lähettää lausuntakierrokselle.

Samalla kun ulkosuomalaisparlamenttia kehitetään on tutkittava myös mahdollisuudet saada ulkosuomalaisten suora edustus Suomen valtiopäiville esimerkiksi kokoamalla eduskuntavaaleissa äänioikeutetut ulkosuomalaiset yhteen vaalipiiriin äänestäjiksi.

Arto Ryynänen

4 AJASTIN
6 Juha Kankkusen tähtäimessä rallin 5. maailmanmestaruus
10 Espanjalainen nainen – elämää Paavin ja politiikan ristitulessa
13 Lapset hankitaan entistä myöhemmin
14 VEROTUS: Ansiotuloon voidaan soveltaa 40/60-sääntöä
15 Ulkosuomalaisille oma parlamentti?
19 Suomen TV-ohjelmia saadaan vielä odottaa
20 Mitä Suomen TV:n satellittilähetykset pitävät sisällään?
21 BG Bank Luxembourg esittäytyi Fuengirolassa
24 Porin Suomi-Espanja-seura täytti 20 vuotta
25 Mustaruutiammunnat olivat suomalaisespanjalaista juhlaa
27 Mikko Kuustonen: “Tärkeintä on, että koko perhe voi olla yhdessä”
29 Espanjan taiteen juhlavuosi Goya – 250 vuotta
32 AUTOPÖRSSI
36 Aurinkorannikon suomalaisseurakunta hankki kiinteistön
36 Leijona-ajot; Kankkusen haalarit huutokaupattiin yli miljoonalla pesetalla
37 Solrosen – Girasol ja tuhat ystävää
38 Torreviejan suomalaisseura 10-vuotias
41 GOLF OLÉ: Copa Olé Lions, VI Finnmasters
42 FGMA matkusti Costa del Solille
43 Santa Marian golfkenttä sai yhdeksän reikää lisää
44 Viinisarjamme jatkuu. Nyt on vuorossa sherry, montilla ja málaga, uudet vanhat muotijuomat
48 Hannu-papin porinoita: Joulun sanoma
50 ASUNTOPÖRSSI

Olé PLUS

1 Taideveijari Costa del Solilla
2 Sankari on poissa
4 Lääkkeet Suomessa lähes kaksi kertaa kalliimpia kuin Espanjassa
5 Lääkekauppa EU-maista vapautuu 1. tammikuuta
6 Marbellan idylli rikkoutui
7 Marbellan turisminedistäjät
8 Por la mañana, aamulla
9 Señora del Norte joulutunnelmissa
10 Kuuluisa jo syntyessään