Aurinkorannikon aarreluolassa

Salaperäisistä legendoista tunnettu Cueva del Tesoro on yksi maailman kolmesta merenalaisesta luolasta, joissa on mahdollisuus vierailla. Huimaava luolasto sijaitsee Rincón de la Victoriassa.

Keskipäivän aurinko porottaa Rincón de la Victorian rantakaupungin rauhallisella asuinalueella. Andalusialaistyylisten valkokalkittujen talojen välissä liikkuu vain yksi koiranulkoiluttaja. Kuka arvaisi, että näiden talojen alapuolella aukeaa huikea 2,5 kilometrin pituinen El Cantalin luolasto? Pienessä talossa on sisäänkäynti, jonka kautta kuka tahansa voi pujahtaa niiden uumeniin.

Luolastoon kuuluu Cueva del Tesoro, joka on Euroopan ainut merenalainen luola, johon pääsee tutustumaan. Koko maailmasta vastaavia paikkoja löytyy vain kolme. Cueva del Tesoron suuaukko sijaitsee kuitenkin täysin kuivalla maalla, yli kilometrin päässä Välimeren rannasta.

Geologisen ainutlaatuisuutensa lisäksi luolalla on myös hurjan pitkä kulttuurihistoria. Ihmiset ovat asuttaneet sitä jopa 30 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Luolamaalaukset ja muut arkeologiset löydöt kertovat metsästäjä-keräilijöiden vaiheista luolissa paleoliittisellä kaudella.

Luolan tarunhohtoisuutta lisää myös se, että luolan nimi on Cueva del Tesoro eli Aarreluola. Nimi periytyy 1100-luvulle kantavasta legendasta, jonka mukaan arabien viiden kuninkaan aarre olisi kätketty luolastoon. Almoravidien kuningas Tesufín ibn Alín kerrotaan piilottaneen aarteen luolaan. Legendan tutkijat ovat löytäneet sen tueksi luolasta 1100-luvun kultakolikoita. Aarteesta ei ole nähty merkkiäkään.

Vaikka salaperäinen aarre olisi vain legendaa, luola on todellinen luonnonaarre.

Kostea visiitti

Astellessa luolakeskukseen sisään, tupsahtaa kävijä lippuluukun jälkeen näyttelyhuoneeseen. Siellä voi lukea luolan historiasta espanjaksi ja englanniksi. Seuraavaksi askelmat tai hissi vievät kymmeniä metrejä alas maan syvyyksiin.

Eteen avautuvasta seitsemän luolan kokonaisuudesta saa lisätietoa lipun hintaan kuuluvasta äänioppaasta.

Ensimmäisenä astellaan Sala de la Virgen -luolaan. Vuonna 1951 löytyneestä luolasta paljastui niin nuoremman kivikauden kuin arabien ajan keramiikkaa.

Yksi luolaston osista, Pozo del Suizo, on nimetty yhden luolantutkimukselle sananmukaisesti elämänsä antaneelle sveitsiläismiehelle. Antonio de la Nari kuoli 1847 räjähdyksessä etsittyään salaperäistä aarretta Cueva del Tesorosta kolmenkymmenen vuoden ajan.

Näyttävin ja suurin – sekä kostein – luolista on Sala de los Lagos, jossa vesialtaat kimmeltävät turkoosina. Satumaisuutta lisää kivien erikoiset muodot ja tippukivimuodostelmat.

Vierailtavissa olevasta luolastosta alin on Volcán-luola, jonka syvyyden huomaa siitä, että lämpötila nousee. Se johtuu hapen vähyydestä.

Vierailijat eivät kuitenkaan näe luolaston koko komeutta. Viimeisestä Volcán-luolasta näkee syvälle uumeniin painuvan tunnelin, jonka sanotaan jatkuvan vielä satoja metrejä alaspäin.

El Cantalin luolastoon kuluu myös toinen luola, Cueva de la Victoria, jonka seinistä on löydetty aiemmin mainittuja tuhansia luolamaalauksia. Historiallisesti arvokas kohde on suljettu yleisöltä.

TEKSTI ja KUVAT: Eeva-Maria Hooli

Kiinnostaako Espanja? Ajantasaisin tieto Espanjassa asumisesta ja elämisestä löytyy uusimmasta Olé-lehdestä.

Tilaa Olé-lehti