Olé-lehti 4/2002

Oli tietysti mukavaa lukea uutinen siitä, että Kela saattaa tästedes maksaa kotihoidon tukea myös ulkomailla asuville perheille, edellyttäen luonnollisesti, että näiden vakituinen asuinmaa on edelleen Suomi. Tällaisia perheitä ovat esimerkiksi ne, joiden jompikumpi vanhemmista on niin sanotusti lähetetty työntekijä.

Olen mielenkiinnolla kuunnellut keskusteluja Suomen television eri ohjelmissa muun muassa siitä, miten lapsiperheiden saamia taloudellisia tukia pitäisi ennestään nostaa. Toisaalta Espanjassa tapaa varsin usein suomalaisia, jotka kritisoivat kovin sanoin Suomen ankaraa verotusta. On itsestään selvää, että olemassa olevat tuet ja tulevat korotetut sellaiset on jonkun maksettava. Tämä joku on veronmaksaja, ja mikäli ulkomailla asuvien suomalaisten puhetta on uskominen, yhden jos toisenkin pinna alkaa kiristyä sitä mukaan, kun verotus nousee.

En suinkaan ehdota, että Suomessa otettaisiin mallia Espanjasta. Mutta ideoita Espanjan yhteiskuntamallista voisi ottaa, vaikka täällä ei perheille tällä hetkellä mitään muuta taattua olekaan kuin 16 viikon äitiysloma. Espanjassa ei ole kunnallisia tarhapaikkoja, kotihoidon tuesta puhumattakaan.

Silti täälläkin eletään. Jälkikasvun hoidossa auttavat usein isovanhemmat, ja tällaiset asiat taas luovat sellaista perheyhteyttä, joka ikävä kyllä paljolti puuttuu monesta muusta läntisestä maasta.

Sama koskee vanhusten huoltoa. Mielestäni on pöyristyttävää kuulla, että Suomessa vanhuksen luona käy ehkä kaksi, jopa neljä eri kunnallista hoitotyöntekijää saman päivän aikana, mutta kymmenen kilometrin säteellä asuvat lapset eivät vaivaudu edes soittamaan omaiselleen viikkokausiin. Katsotaan, että aikuisilla lapsilla on oikeus omaan elämäänsä. Yhteiskunnan asia on hoitaa vanhukset, lapset ja pitkäaikaissairaat. Tämä yhteiskuntamalli tekee ihmisistä itsekkäitä. Ei ole mitään järkeä avustaa rahallisesti Afrikan nälkäisiä, jos ei ole soittanut kokonaiseen viikkoon vanhalle äidilleen.

Mitä iloa on ylpeillä tilastoissa maana, jossa on Euroopan paras sosiaaliturva, jos kansa voi huonosti? Avioerotilastot ovat huipussaan, perheet tuskin näkevät toisiaan ja verotus sen kun kovenee. Sen sijaan, että kansa vaatii aina vain lisää, voitaisiin miettiä, mitä kansalaiset voisivat antaa omalta osaltaan yhteiskunnalle ja näin edesauttaa sen toimimista.

Katia Westerdahl

4 Pääkirjoitus
6 Yo-kirjoitusten paluu
8 Ajastin mm. Dolores pääsi vankilasta, Katolisessa kirkkomaailmassa kuohuu, Kotihoidon tukea myös ulkomailla asuville, Pikkutytön surma järkytti
16 Suomi innostaa Madridissa
18 Huippukokouksen sinipukuiset ja epätodellinen tunnelma
20 Ei kukkia Josélle
22 Perheoikeuden uudistukset
24 Auton nokka kohti Suomea
28 Puoliksi ulkomaalainen peräkärry-yhdistelmä
30 Paluumuuttajat odottavat autoverolain uudistusta
32 Miltä elämä nyt maistuu Matti Markkanen
35 Manner-Espanjan vanhin suomalaisyhdistys juhli, Leijonaklubi Costa Blancalle
36 Huokauksia Espanjassa
38 Espanjalaisten Suomi-kuva: Kylmää, kylmää
40 Kultainen kamera kiersi Espanjassakin
42 Rannikon ravintoloita: Tuoretta kalaa
43 Unelmakoti keskustan kerrostalossa
47 Asuntopörssi
62 Pirkko Jalovaara ja tuhannet rukoukset
64 Parantavan rakkauden liike
65 Kuukauden pyhimys
66 Muuttumisleikki
67 Laihdutuslääkkeitä pois myynnistä
68 Eeva aikoi juoda itsensä hengiltä
69 Sienihulluja varten “La dieta Mediterránea”
72 Supernopeasti Saksasta Suomeen
73 Ellun pipanat
74 Yritysuutisia
76 Páginas Rosas: Huimia hiusluomuksia
78 Kotieläimen kutina
79 Kuukauden kirjavinkki
80 Lukijan kynästä
82 Palveluhakemisto
88 Skandaali missikisoissa
90 Ristikko