Kolumni: Ei Homo Sapiens vaan Homo Idioticus

Nykyihmisen tieteellinen nimi on Homo Sapiens, eli viisas ihminen. Ei tarvitse kovin aktiivisesti seurata ihmiskunnan ilmiöitä, kuten rasismia ja yleistä suvaitsemattomuutta, omanedun tavoittelua ja sotimista milloin mistäkin syystä., voidakseen todeta, että nykyihmisistä taitaa tuo viisaus olla kadonnut. Viisaus yleisellä tasolla tarkoittaa kykyä hallita tietoa useilta eri osa-alueilta sekä miten tietoa ja taitoja välitetään eteenpäin. Syvemmin tarkasteltuna viisautta on ymmärtää ja tuntea empatiaa muita kohtaan ja kykyä antaa rakentavia neuvoja toisille. Varsinaisesti latinan kieli ei tunne sanaa idioticus. Virallisesti typeryys tai tyhmyys, siis sapiens-sanan vastakohta latinan kielessä on stultus. Idioticus on kuitenkin paljon kuvaavampi.
Ihmiskunnassa ilmenee edelleen viisautta ja toisaalta idioottimaista typeryyttä. Kollektiivista viisauttamme edustavat tieteelliset saavutuksemme, jotka helpottavat monella tavalla meidän kaikkien elämää. Yksilöllistä viisauttamme osoittavat kykymme opettaa ja jakaa tietoa toisillemme ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta. Kollektiivista tyhmyyttämme kuvastaa globaali suvaitsemattomuutemme hyväksyä erilaisuutta ja toisten kansakuntien tai etnisten ryhmien hävittäminen sotimalla. Kollektiivinen ja yksilöllinen typeryytemme näkyvät esimerkiksi eroissa sukupuolisessa tasa-arvoisuudessa koulutukseen pääsyssä, opetuksessa tai työurien kehityksessä.
Ajansaatossa on ollut sotia, rasismia ja muukalaisvihaa. Ennen miehet sotivat rintamalla, nyt istutaan bunkkerissa ja ammutaan massatuhoaseilla vihollisen sotilaita sekä siviilejä. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman suurta tuhoa ja tuskaa. Rasismi ja muukalaisvihamielisyys ovat lisääntyneet. Historiallinen selitys muukalaisvihalle oli epäilys sairauksien leviämisestä ja kun kylään saapui joku tuntematon henkilö, häneen suhtauduttiin vieroksuvasti ja pelolla. Tuo selitys ei enää päde, koska ihmiset matkustavat ympäri maailmaa ja pelätyt sairaudet voivat levitä hetkessä. Ihmiskunnan historiassa on aina ollut sosiaalista luokkajaottelua, joka on perustunut perittyyn säätyyn, se tosin taisi loppua jo viime vuosisadan alussa.
Siinä missä 2000-luvun alku oli globalisaation aikaa ja pyrittiin yhteistyössä saavuttamaan yhteistä hyvää, nyt on siirrytty vahvasti nationalismiin ja kansalliseen jakautumiseen. Toisten kulttuurien, kansallisuuksien, uskonnollisten tai sukupuolen edustajat ovat uhka omalle ajatusmaailmalle. Toisten hyväksymättömyys ja epätasa-arvo näkyvät julkisuuden ihmisten kannatuksessa, josta hyvä esimerkki on Donald Trump ja hänen seuraajansa. Nuo aiemmin edellä mainitut viisauteen liittyvät ilmiöt suvaitsevaisuus, empatia tai toisten ihmisten ymmärtäminen eivät toteudu ollenkaan heidän kohdallaan. He myös ajavat vahvasti nationalistista ajatusmallia.
Viisauden vastakohta tyhmyys on saanut enemmän tilaa, jolloin on yleisesti hyväksytympää käyttää sopimatonta kieltä, kieltäytyä ymmärtämästä erilaisuutta tai käsittämästä asioiden välisiä yhteyksiä. Vallalla on oman edun tavoittelu ja toisten väheksyminen keinolla millä hyvänsä. Aiemmin viisautta arvostettiin, mutta jostain syystä tuo arvostus on kadonnut. Viisaus edellyttää tiedon hankkimista ja sen ymmärtämistä. Koskaan, ei koskaan aiemmin tiedon ja vieläpä oikean tiedon saavuttaminen ole ollut näin helppoa. Siinä missä meidän tulisi kuunnella ymmärtääksemme toisiamme, kuuntelemme vain vastataksemme toistaen omaa piintynyttä näkemystämme.

Kirjoittaja on Sofia-opiston toiminnanjohtaja,
filosofian tohtori ja talousneuvos.