Niina Ristolainen on hiljattain valittu Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiön puheenjohtajaksi. Vankan kokemuksen sosiaalityön ja politiikan alalta omaava nainen sanoo, että hänellä on paksu nahka ja suuri sydän. Tarkoituksena on vaikuttaa asioihin osaamisen lisäksi positiivisuuden kautta ja hyvässä hengessä.
Miten koet vaikuttaneesi Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön?
Tähän mennessä olen vaikuttanut lähinnä tuomalla tänne oman yrityksen, joka tuottaa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluja. Olemme palvelujen tuottaja ja meiltä saa apua arjen tilanteisiin. Aloitin täällä vuoden 2022 alussa ja tämä yritystoiminta on todellinen lempilapseni. Teen myös virkatyötä etänä Suomeen. Vankka kokemukseni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella lasten ja nuorten osastolla antaa minulle koulun toimintaa silmällä pitäen erinomaisen lähtökohdan.
Mikä toi sinut Aurinkorannikolle?
Tyttäreni tuli tänne ennen minua, työharjoitteluun Sofia-opistoon. Sitten syntyi päätös lähteä tänne muiden lasteni kanssa. Paikkana Aurinkorannikko oli meille ennestään tuttu, veljenikin asuu täällä ja olimme sukuloineet täällä jo vuosia. Vaikka emme koskaan olleet harkinneet tänne muuttamista, lopulta tästä tuli luonnollisesti toinen koti.
Löysitkö heti tiesi suomalaisen koulun pariin?
Tyttäreni meni kolmannelle luokalle Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun muutettuamme. Viime syksynä olin koulun operatiivisessa johdossa eli johtokunnassa vanhempainedustajan varajäsenenä. Silloin pääsin syvemmin sisään koulun toimintaan. En ollut aiemmin tietoinen edes koulun historiasta. Keväällä minua pyydettiin säätiön hallituksen jäseneksi ja koin sen luottamuksen osoituksena. Kesäkuussa minut valittiin puheenjohtajaksi. Olen innoissani ja varmasti tulen tekemään parhaani. On jo nyt, vain kahden kokouksen jälkeen, tosi hyvä fiilis muista hallituksen jäsenistä. Kun olen seurannut koulun ympärillä käytävää keskustelua, olen ajatellut, että onneksi omaan politiikasta paksun nahan.
Mitä uutta olet tuonut mukanasi kouluun ja sen hallintoon?
Olen nyt jo huomannut, että paljon epäselvyyttä aiheuttaa se, ettei esimerkiksi tiedetä, mikä asia kuuluu koulun operatiiviselle johdolle ja mikä säätiölle. Suomessa ei yksityiskouluissa edes mietitä, onko niiden johdossa yhdistys vai säätiö. Täällä se tuntuu kovin tärkeälle asialle. Tarkoituksenani on avata näitä asioita niin, että niistä olisi suurempi tietoisuus kaikkien keskuudessa. Läpinäkyvyys poistaa turhia huhuja.
Olen tuonut mukanani osaamista lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa työskentelystä ja ison kokemuksen sekä vahvan tietämyksen luottamustoimissa työskentelyssä. Ihmisenä koen olevani helposti lähestyttävä. Minulle on helppoa tulla juttelemaan. Koen sen olevan tärkeää.
Koulua johtaa kuitenkin rehtori. Säätiön tehtävä on mahdollistaa ja järjestää opetus sekä valvoa, että se toteutuu niillä arvoilla, jotka säätiö omaa. Säätiö mahdollistaa koulun toiminnan, se ei voi tarkoittaa mitään vastakkainasettelua koulun operatiivisen johdon kanssa vaan työtä on tehtävä yhdessä. Tärkein päämäärä on laadukkaan opetuksen tarjoaminen.
Oletko ollut vastaavissa tehtävissä Suomessa ja miten se eroaa Espanjasta?
Olen Suomessa ollut puheenjohtajana kuntayhtymän tarkastuslautakunnassa, joka itse asiassa on kooltaan Finnairin kokoinen työnantaja. SDP:n puoluevaltuuston jäsen olen vielä syksyyn asti sekä toiminut lukemattomissa muissa luottamustehtävissä. Se, mitä olen huomannut, on että täällä Espanjassa koulun, seurakunnan ja eri yhdistysten hallinnollinen puoli saa enemmän ulkopuolelta tulevaa huomiota ja jopa kriitiikkiä kuin mitä Suomessa olen tavannut. Uskon tämän johtuvan siitä, että Suomi-yhteisössä ei ole omaa poliittista järjestelmää eikä olla mukana Espanjan politiikassa. Tämä tekee sen, että kiinnostus kohdistuu sitten näihin suomalaisiin toimijoihin syvemmin kuin Suomessa. Täällä Espanjassa on paljon suomalaisia, jotka ovat työelämässään Suomessa tottuneet vaikuttamaan ja edistämään asioita, mutta täällä on vähän paikkoja, joissa sitä tehdä.
Onko Aurinkorannikko avannut sinulle uusia mahdollisuuksia?
Yritykseni kautta ehdottomasti. Yritysideani on vasta alkuvaiheessa, mutta se on herättänyt minulle paljon eri mahdollisuuksia. Haluan tuoda osaamistani Espanjaan. Suomessa sosiaalityö on paikkakunta- ja Espanjassa työperusteisesti sidonnaista, ja toivoisin myös kahden maan välillä asuville henkilöille mahdollisuuden sosiaalialan palveluihin Espanjassa. Asiakaskuntamme täällä Espanjassa on pääasiassa Suomessa kirjoilla olevia ihmisiä, mutta asiakaskuntaa voi hyvin laajentaa yksityisesti koskemaan myös Espanjassa kirjoilla olevia. Tulevaisuudessa toivon voivani toimia yhteistyössä myös Espanjan viranomaisten kanssa.
Mitkä koet tämänhetkisen tehtäväsi suurimmiksi haasteiksi?
Säätiön puheenjohtajuus on vasta alkanut, joten en vielä ole edes tietoinen kaikesta. Odotan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Haluaisin rauhoittaa koulun ympärillä käyvän kohun. Minulla on hyvä yhteys säätiön hallituksen entiseen puheenjohtajaan ja arvostan aiempien toimijoiden työpanosta paljon, koska hehän toiminnan tähän mennessä ovat mahdollistaneet. Haluaisin tiettävän, kuinka paljon ihmisiä tekee tämän asian eteen paljon työtä! Minulla on isot saappaat täytettävinä!
Mitä sinulla on juuri nyt meneillään?
Säätiön puheenjohtajuuden aloittamisen lisäksi olen perustamassa yritykselleni espanjalaista s.l.-muotoista tytäryhtiötä ja haluan levittää sen toiminnan myös Kanariansaarille. Politiikan puolelta toimeni ovat Aurinkorannikon demareiden toiminnan perustamisen jälkeen vähentyneet, joten minulta on vapautunut nyt aikaa muulle, toki kahta vielä kouluikäistä lastani ja heidän tarpeitaan unohtamatta.
Kuka? Niina Ristolainen, 45 vuotta
Missä asut ja miten pitkään olet asunut siellä? Fuengirolassa, olen ollut täällä vaihtelevia aikoja vuodesta 2016.
Mistä olet kotoisin? Alunperin olen joensuulainen.
Keitä perheeseesi kuuluu? Kolme lasta ja lapsenlapsi.
Mikä on ammattisi? Sosiaalityöntekijä.
Mistä sinut tunnetaan? Varmaan eniten rock n’roll-musiikkitapahtumien järjestäjänä ja politiikasta Suomessa.
