Olé-lehti 2/1993

Otsikon sanat ovat monen Espanjassa olevan suomalaisyrittäjän ja yksityishenkilön elämänlaatuun vaikuttava totuus. Suomen markka on lyhyen ajanjakson aikana laskenut pesetaan nähden noin 30 prosenttiyksikköä vaikka Espanjakin on pariin otteeseen devalvoinut. Kuudentuhannen markan eläketulo Espanjaan on täten nyt vain neljätuhattakaksisataa markkaa.

Suomen chartervero on yhdessä muitten taloudellisten tekijöitten kanssa myötävaikuttanut siihen, että seuramatkailu on vähentynyt roimasti. Tilauslentoja on vähennetty siinä määrin, ettei jäljelläolevien koneiden täyttymisen pitäisi olla ongelma. Voidaanko enää puhua kilpailustakaan kun tarjonta alkaa olla alimitoitettua? Pitkäaikaisten matkalaisten lienee syytä varata matkansa ajoissa.

Turismi on osa Espanjan perusteollisuutta. Pesetan korkea kurssi pitää turistit loitolla. Pesetan yliarvostus on tietoinen valinta ja niin halutaan kehittää ja suosia muita teollisuudenaloja. Masasturismi perustuu määrään ja on riippuvainen taloudellisesta tilanteesta. Nousukausien aikana matkailijaluvut ovat korkeat, laman aikana päinvastoin. Espanjan turismin seuraava nousukausi tullee vasta sitten, kun pohjoismaalaisten, englantilaisten ja saksalaisten oma taloudellinen tilanne on kohentunut.

Kun hintataso eri eurooppalaisten maitten välillä on tasoittunut, ei Euroopassa ole enää halpoja turistimaita – muita matkailijalle halpoja maita toki on. Matkallelähdön motiivit voivat lähitulevaisuudessa olla muissa kriteereissä kuin edullisuudessa. Tässäkin Espanja tarjoaa useita vaihtoehtoja ilmastonsa, loisteliaan historiansa ja kulttuurinsa ansiosta.

Espanjalaisten kotimaan matkailu on viime vuosina selvästi noussut ja näin siitä on tullut merkittävä osa maan turismia. Espanjalainen lomailija on tunnetusti suurkuluttaja, hän omaa ostovoimaa. Toivottavasti heistä yhä useampi löytää “eksoottisen” Suomen. Suomi nyt on “halpa” maa espanjalaisellekin ja Helsinki Pohjolan halvin pääkaupunki. Iberian niemimaalta tulleet matkustajat yöpyivät suomalaisissa majoitusliikkeissä viime vuonna 33.000 kertaa. Kasvua vuoteen 1991 oli yli 4 %. Näistä “iberialaisista” valtaosa oli espanjalaisia.

Nyt on aika kertoa espanjalaisille ystävillemme, että Suomi on edullinen lomamaa.

Stig Westerdahl

6 Noticias de España
7 Pääkirjoitus
8 Espanjan veroja
9 Ei-residentin veroilmoitukset
12 Puhelintaksat Espanjassa
14 Espanja liittymässä Euroopan taloudelliseen “rapakerhoon”?
16 Eläköön valkea kyyhky!
20 Joan Miró, modernisti ja materiaalikokeilija
22 Ulkomailla rekisteröidyn auton käyttö Suomessa
24 El Paso
25 Tutkimus Espanjan suomalaisista
28 Pankkiasiaa
30 Solveig – kielipää
32 Muista matkavakuutus
33 Suomalainen sosiaaliturva Espanjassa
36 Auton vakuutukset ja Espanja
37 YLE kuuluu kaikkialla maailmassa
38 Kanarian saaret: Konsulimme Kanarialla vaihtuu
40 Madridin suomalainen kirjasto
41 Muutoksia verovapaiden autojen käyttöoikeuteen
42 Koikkalainen – läheltä ja kaukaa
44 Sipuli ja valkosipuli
46 Pedro-papin porinoita
48 Terveystietoutta
49 Málagan yliopistossa voi opiskella espanjaa
50 Eläinlääkärinpalsta
51 Golf Olé
52 Costa Blanca
54 Costa del Sol
62 Palvelusivut