Uuden suomalaisen koulun tontista aiesopimus

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry on löytänyt tontin uudelle koulurakennukselle. Tontin sijaintia ei ole julkistettu.

– Olemme löytäneet sijoittajan, joka ostaa tontin ja rakennuttaa meille koulun, sanoi varapuheenjohtaja Jari Nyman kannatusyhdistyksen kokouksessa 29. huhtikuuta.

Koulun kannatusyhdistys päätti vuoden 2017
keväällä, että sen rinnalle perustetaan säätiö, joka ostaa tontin ja rakennuttaa uuden koulun. Nimetön lahjoittaja oli luvannut rahaa koulun rakentamista perustettavaa säätiötä varten.

– Tilanne on muuttunut siltä osin,
ettei säätiö osta mitään. Säätiö kuitenkin perustetaan valvomaan, että koulusta rakennetaan sellainen, joka vastaa meidän tarpeita, Nyman sanoi.

Kannatusyhdistyksen hallituksen mukaan myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö vaatii säätiön perustamista näin suurta
hanketta varten.

Kouluun on suunnitteilla tilat jopa 800 oppilaalle. Nykyisessä Fuengirolan Los Pacosissa sijaitsevassa koulussa on tilaa noin 400 oppilaalle ja lukion opiskelijalle.

– Idea on, että koulun väkimäärä kasvaa asteittain. Siinä voi olla esimerkiksi kolmen vuoden vuokra-aika ja sitten se siirtyy meidän omistukseen.

Kannatusyhdistyksen hallitus on luopunut ajatuksesta vuokrata koulu.

– Eri tahot ovat tarjonneet mahdollisuutta, että rakentavat meille koulun ja me tulemme vuokralle. Emme ole halunneet sitä käyttää. Voisimme joutua tilanteeseen, että meillä on 800 oppilasta, eikä koulua.

Sijoittaja ja tontin omistaja allekirjoittivat
30. huhtikuuta aiesopimuksen tontista. Sen sijainti julkistetaan Nymanin mukaan
vasta kesän jälkeen.

Vaikka tonttijahti ollaan ulotettu
ykkösvaihtoehto Fuengirolan lisäksi Mijasiin, Benalmádenaan ja jopa Marbellaan
asti, tontti näyttää löytyneen Fuengirolasta. Vaikka kevätkokouksessa
muutettiin muita kohtia koulukiinteistön hankintaan valtuuttavassa
asiakirjassa, ei kohtaan, että koulu rakennetaan Fuengirolaan, kajottu.

Helpotusta
oppilaaksiottoon?

Nykyisin Aurinkorannikon suomalainen koulu saa
ottaa oppilaikseen vain ne, joilla on kotikunta Suomessa eli jotka oleskelevat
Suomen ulkopuolella tilapäisesti. Se tuottaa ongelmia tai estää monen halukkaan
koulunkäynnin.

Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hilkka Asteljoen mukaan opetusministeriön
viime vuonna perustama työryhmä etsii asiaan muutosta. Asteljoki on työryhmän
jäsen.

– Pyrkimys on, että sana ”tilapäisyys” otetaan pois. Muut pohjoismaiset ulkomaan koulut olettavat, että oppilaat asuvat pitkäaikaisesti maassa.

Asteljoen mukaan oppilaaksiottoa koskevan
säädöksen muutos on välttämätön. Esimerkiksi kuudesta ulkosuomalaiskoulusta Moskova
on loppumaisillaan kotikuntavaateen vuoksi. Suuren osan perheistä vanhemmat
työskentelevät oleskelumaassa ja ovat näin ollen siellä kirjoilla.

Aurinkorannikon
ja muut ulkosuomalaiset koulut esittävät, että valtionavustusten perustana
olisi lapsen Suomen kansalaisuus.

– Kokouksissa on ollut aikamoista vääntöä. Viime kokouksessa tilanne muuttui. Nyt viesti oli, että meistä halutaan mallikoulu koulutuksen vientiin.

Pitkäaikainen puheenjohtaja astuu syrjään

Pisin keskustelu ja ainoa äänestys syntyi hallituksen
jäsenten korvausten nostamisesta. Eriäviä mielipiteitä esitettiin muun muassa käynnissä
oleviin henkilökunnan palkkaneuvotteluihin vedoten. Myös hallituksen sisältä
ehdotettiin noston lykkäämistä. Hallituksen kulukorvaukset kuitenkin korotettiin
kokouksen puheenjohtajan äänellä äänestyksen päätyttyä tasan.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan
tästedes kiinteä 2 500 euron korvaus kuussa, varapuheenjohtajalle 1 500 euroa
kuussa ja muille hallituksen jäsenille 250 euroa. Lisäksi hallitus saa
kokouspalkkioita.

Kokouksessa valittiin myös kolme uutta jäsentä erovuorossa olevien hallituslaisten tilalle. He ovat Päivö Eilu, Marko Parikka ja Jussi Rajala. Lisäksi ensi kauden hallituksessa jatkavat Jari Nyman, Ismo Ivakko ja Susanna Salo.

Seitsemän vuotta kannatusyhdistyksen
hallituksen puheenjohtajana toiminut Asteljoki kertoi kevätkokouksessa
astuvansa syrjään.

– Hilkka on valtava taistelija. Hänen hallitustaipaleensa alussa koululla oli miljoona velat ja oli päivistä kiinni, ettei koulu mene kiinni. Kiitos hänen tämä koulu on yhä olemassa, Nyman sanoi kiitospuheessaan.

TEKSTI: Eeva-Maria Hooli
KUVA: Arkisto

Kiinnostaako Espanja? Ajantasaisin tieto Espanjassa asumisesta ja elämisestä löytyy uusimmasta Olé-lehdestä.

Tilaa Olé-lehti