Vakituisen vuokrakodin sopimuksen keston määrää laki

Ley de Arrendamientos Urbanos (LAU) määrittelee Espanjassa laillisen vuokrasopimuksen keston.

Vuokrasuhteet jaetaan Espanjassa kahteen luokkaan. Kun kyse on vakituisesta vuokra-asumisesta, eikä esimerkiksi liikehuoneiston tai väliaikaisen loma-asunnon vuokraamisesta, oikea termi arrendamiento de vivienda. Muun tyyppiset vuokrasuhteet kantavat nimeä arrendamiento para uso distinto de vivienda.

Pitkäaikaista vuokra-asumista säätelee Espanjassa vuonna 2013 voimaantullut laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Ley de Arrendamientos Urbanos LAU). Vuokra-asumisen perusta on aina vuokrasopimus, contrato de arrendamiento, joka onkin syytä tehdä kirjallisena vuokrasuhdetta aloitettaessa.

Jos vuokraat Espanjassa huoneiston varsinaiseen asumiskäyttöön, eikä esimerkiksi kakkosasunnoksi, on kyse aina pitkäaikaisvuokrauksesta. Kun sopimus koskee asukkaan varsinaista kotia, LAU-lain mukaan vuokrasopimuksen kesto on aina kolme vuotta.

Vaikka vakituista asuinhuoneistoa koskevassa vuokrasopimuksessa olisi mainittu lyhyempi vuokrajakso, Espanjan lain mukaan vuokrasopimus uusiutuu vuosittain niin kauan, kunnes kolme vuotta on tullut täyteen, mikäli vuokralainen näin haluaa. Normaalisti uusiminen sovitaan tehtäväksi vuosittain. Kolmen vuoden määräajan jälkeen vuokralainen ja vuokranantaja voivat neuvotella vuokrasopimuksen jatkamisesta.

Esimerkiksi lomavuokrausta (alquiler vacacional) koskevat eri säännöt.

TEKSTI: Anna Venejärvi
KUVA: Olé-lehden arkisto

Lue lisää vuokrasopimusten kestosta ja irtisanomisesta lokakuun 2017 Olé-lehdestä.

Lue digilehti     Tilaa Olé-lehti