Vastaamo-tapauksesta Suomessa tunnetulla Jenni Raiskiollakin on suhde Aurinkorannikkoon

Jenni Raiskio tuntee Aurinkorannikon hyvin, mutta vain vapaa-ajaltaan. Kasvava työmäärä sekä tietysti tytär pitävät tämän energisen naisen nyt Suomessa.

Miten koet vaikuttaneesi Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön?

Aurinkorannikolla vietettyjen talvien aikana olen tutustunut hurjaan määrään uusia ihmisiä eri elämän osa-alueilta ja muutamista on muodostunut syviä ystävyyssuhteita.

Varsinkin padelin pelaamisen aloittaminen avasi ovet mahtavaan sosiaaliseen verkostoon ja pysyvien ystävyyssuhteiden syntymiseen.

Koska en Aurinkorannikolla ollessani työskennellyt tai harjoittanut yritystoimintaa, satsasin ison osan ajastani nimenomaan padelin treenaamiseen. Ehkä suurimman vaikutuksen olenkin tehnyt Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön yhdessä padel-parini Jaana Halla-Ahon kanssa nimenomaan padelin kisakentillä. Meidät tunnettiin espanjalaisten keskuudessa nimityksellä ”chicas locas finlandesas”, koska meillä oli padelkentällä kova voitontahto ja energia, mikä kyllä kuului ja näkyi kentän ulkopuolellekin. Espanjalaisille taisi tulla konkreettisesti selväksi, mitä on suomalainen sisu.

Pelimme keräsivät yleensä paljon suomalaisyleisöä, sillä peleistä ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Voitimme Jaanan kanssa monta teknisesti itseämme parempaa vastustajaa sillä, että keskinäinen pelikemiamme toimi niin täydellisesti. Nuo ajat Espanjan kisakentillä´säilyvät sydämessä lämpiminä muistoina ja nykyisin Suomessa padel on minulle edelleen rakas harrastus, mutta kovan luokan kisaaminen on osaltani jäänyt taakse.

Mikä sinut toi Aurinkorannikolle ja Espanjaan?

Matkustimme paljon perheen kanssa, mutta tyttären aloitettua koulunkäynnin oli tärkeää, että se ei häiriintyisi matkustamisen vuoksi. Siksi luonnollinen ratkaisu krooniseen matkakuumeeseen oli asettua talvikuukausiksi Fuengirolaan, jossa sijaitsee suomalainen koulu. Näin saatiin aikaan win-win-tilanne, jossa perhe sai nauttia lomafiiliksestä rikkomatta tyttärelle tärkeää arkirytmiä.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Minulla oli oma lakiasiaintoimisto Suomessa ennen siirtymistä Aurinkorannikolle ja sen laitoin niin sanotusti hyllylle Espanjassa vietettyjen talvien ajaksi. Suomalainen oikeustieteellinen loppututkinto ei automaattisesti mahdollista juristina toimimista Espanjassa, sillä oikeusjärjestelmät ovat täysin erilaiset ja luonnollisesti espanjan kieli pitää olla täydellisesti hallinnassa. Toki juristin työtä olisi voinut harjoittaa etänä Suomeen tai auttaa Aurinkorannikolla oleskelevia suomalaisia heidän Suomeen liittyvissä asioissa, mutta koin tämän itselleni vieraaksi.

Mitä sinulla on juuri nyt meneillään?

Kun tytär lopetti peruskoulun Aurinkorannikolla keväällä 2022 ja aloitti lukion Suomessa, jäimme tyttären kanssa ympärivuotisesti Suomeen.

Palasin juurilleni asianajotoiminnan pariin ja tällä hetkellä minä ja yhtiökumppanini, varatuomari Paula Pajulan työskentelemme Suomessa paljon julkisuutta saaneen Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy:n tietomurtojutussa avustaen yli 2 600 kyseisen rikosasian uhria. Kyseessä on Suomen rikoshistorian suurin tapaus uhrien lukumäärässä mitattuna. On ollut hyvin palkitsevaa ja mielenkiintoista olla mukana tekemässä jotain näin merkittävää.

Suomessa ei ole mahdollisuutta ajaa niin sanottua ryhmäkannetta tällaisessa asiassa, ja siksi olemme ensimmäiset juristit, jotka ovat ajaneet näin monen yksityisen ihmisen yksilöllisiä vaatimuksia samanaikaisesti. Voidaankin sanoa, että olemme tehneet asianajoalalla jotain sellaista, mitä kukaan ei ole koskaan aiemmin tehnyt.

Uskon, että Aurinkorannikolla vietetyt vuodet ovat nimenomaan edesauttaneet siinä, että pystyy näkemään asiat uusista näkökulmista ja ratkaisuja siellä, missä muut näkevät on vain ongelmia.

Mitä uutta olet tuonut Aurinkorannikon asukkaille?

Olen saanut paljon kannustusta Aurinkorannikolla edelleen asuvilta ystäviltä sekä tuttavilta ja toivonkin toimivani eräänlaisena inspiraationa kaikille yrittäjille ja yrittäjähenkisille niin Aurinkorannikolla kuin Suomessakin.

Jokaisella on mahdollisuus rohkeilla päätöksillä ja teoilla löytää sellainen oma juttu, mikä saa puskemaan läpi sen kuuluisan harmaan kiven, koska kokee tekemänsä työn merkitykselliseksi. Ilman intohimoa ei voi menestyä, sillä menestyminen vaatii jatkuvaa kovaa työtä, mitä kukaan ei ole valmis tekemään, ellei koe sitä kohtaan intohimoa.

Onko Aurinkorannikko avannut sinulle uusia mahdollisuuksia?

Aurinkorannikolla vietettyjen talvien ansioista olen saanut elämääni valtavan verkoston ihmisiä ympäri maailmaa. Aurinkorannikolla viihtyvät suomalaisten lisäksi myös lukuisten muiden maiden kansalaiset. Aurinkorannikon hienous onkin mielestäni siinä, että siellä voi tavata sellaisia ihmisiä, joita ei varmuudella omassa kotimaassaan tapaisi, sillä siellä vallitsee erityinen avoimuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne. Aurinkorannikolla oleskelevat ulkomaalaiset suhtautuvat elämään mielestäni suurella kiitollisuudella ja positiivisuudella riippumatta siitä, mitä kukakin tekee elääkseen. Se on mielestäni suurin yhdistävä tekijä.

Vaalin aina lämmöllä ja kiitollisuudella muistojani Aurinkorannikosta ja sen ihmisistä. Kuka tietää, ehkä jonain päivänä vielä palaan!

Kuka? Jenni Raiskio

Missä asut? Turussa

Mistä olet kotoisin? Turusta

Mikä on ammattisi? Juristi

TEKSTI TOIMITUS | KUVAT HAASTATELTAVA