Riisipannu eli paella on yksi maan tunnetuimmista ruuista. Harva tietää sen syntytarinaa tai sitä, että Espanjassa kasvatetaan 800 000 tonnia riisiä vuodessa.
Vaikka kaikki liittävät paellan Espanjaan, riisiä ei heti yhdistetä Etelä-Eurooppaan. Sitä on kuitenkin viljelty Espanjassa jo pitkään. Aasiassa vähintään jo 8 000 vuotta sitten tunnettu riisi alkoi saada peltoalaa Iberian niemimaalla 700-luvulla Pohjois-Afrikasta tulleiden arabivalloittajien myötä.
Paellasta on määrättömästi versioita, mutta alkuperäinen on valencialaisten maalaisten 1400–1600-luvuilla kehittämä paella valenciana.
Silloin käytettiin niitä raaka-aineita, joita oli saatavilla, mutta nykyisten alkuperänimitysten aikakaudella paellaakaan ei voi valmistaa miten sattuu. Sääntelykomitea on määritellyt kymmenen perusraaka-ainetta, joihin riisin lisäksi kuuluvat muun muassa kana, kaniini ja sahrami.
Muita suosittuja paellan variaatioita ovat lihaisa de carne, jossa kananlihan lisäksi voidaan käyttää vaikka sikaa, mereneläväinen de marisco, sekasyöjän mixta ja mustekalan musteella värjätystä riisistä valmistuva negra.
Arroz tarkoittaa usein paellaa
Ravintoloiden ruokalistoilla paellaa kutsutaan monesti yksinkertaisesti sanalla arroz eli riisi. Se on höystetty jollakin lisämääreellä, kuten marinero, joka viittaa sekin mereneläviin.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta itse paella-sanallakin on monta syntytarinaa. Yleisimmän mukaan taustalla on latinan pannua tarkoittava patella. Aluksi sitä käytettiin Valencian seudun katalaanin murteessa, josta se levisi jopa kaukaiseen Suomeen asti.
TEKSTI: Mikko Immonen
KUVA: Olé-lehti
Paella-sanan syntytarinoita on muitakin, lue ne kesä-heinäkuun 2023 Olé-lehdestä!
