Sain äskettäin luettavakseni mielenkiintoisen Markku Hartikaisen ja Tomi Särkän tekemän diplomityön “Asiakasrakennepohjaisen kohdesegmentoinnin soveltuvuus seuramatkojen markkinointiin”. Esimerkkikohteina käsiteltiin Costa del Sol ja Leningrad. Tässä siitä eräitä poimintoja:

Matkailualan on sanottu olevan eräs maailman nopeimmin kasavavista taloudellisen toiminnan aloista. Niinikään vapaa-ajan määrän on sanottu olevan merkittävin aineeton resurssi, ja tämä antaa matkailulle erinomaiset kehityksen mahdollisuudet.

Nykyaikainen markkinointiajattelu pohjautuu yhä enemmän suoritettuihin tutkimuksiin. Matkailuala ei tässä suhteessa ole poikkeus.

Suomalaisten chartermatkustajien määrä on lisääntynyt kolmessa vuodessa (1981-1984) lähes 209.000 matkustajalla eli 88 prosentilla.

Mitkä motiivit siis saavat ihmiset tekemään matkapäätöksen eikä valitsemaan jotakin muuta vapaa-ajan mahdollisuuksista?

John Crompton on tutkimuksessaan todennut taustalla vaikuttavan kahdentyyppisiä syitä ns. veto- ja työntömotiiveja.

Työntömotiivit ovat sosio-psykologisia ja ne selittävät yleistä halua matkustaa. Vetomotiivit, myös kulttuurimotiiviksi kutsutut, taas vaikuttavat kohteen valintaan.

Yleisin motiivi matkustamiselle on halu paeta arkirutiinista. Oudossa ympäristössä ihminen oppii myös tuntemaan itsensä paremmin. Ennen, jolloin matkustelu ei ollut kovin yleistä, sitä käytettiin myös statusta kohottavana tekijänä. Matkalla voi myös tehdä paljon sellaista, joka normaalisti ei ole mahdollista, ksoka käyttäytymisnormit ja viiteryhmät asettavat ihmiselle rooleja. Matkalla voi toisin sanoen “hullutella”. Matkustaminen on myös perhe-elämää rikastuttavaa, sillä uudet yhteiset kokemukset lähentävät perheen jäseniä toisiinsa.

Uusien ihmisten tapaaminen vieraassa maassa eli sosiaalisten suhteiden lisääminen on myös varteenotettava tekijä. Matkalla, vaikka se olisi fyysisesti raskaskin, tapahtuu aina rentoutumista.

Veto- eli kulttuurimotiivit ohjaavat kohteen valintaa ja ovat pääasiassa kahta tyyppiä; uutuus- ja koulutusmotiiveja. Uutuusarvo panee ihmisen valitsemaan kohteen jossa hän ei aikaisemmin ole käynyt. Itsensä kehittämistä katsotaan tapahtuvan matkailun vaikutuksesta samoin kun ihmisellä voi olla tunne, että hänen on nähtävä jotain määrättyä.

Edellä esitettyjen faktojen lisäksi vaikuttavat päätöksiin voimakkaasti sukupuoli, ikä ja koulutus.

Matkailijatyypit

Tutkimuksellisesti voidaan seuramatkailijat jakaa eri tyyppiryhmiin. Näitä ovat turvallisuuden- ja mukavuudenhaluiset turistit sekä yksittäiset turistit, tutkimusmatkailijat ja kulkurit. Yksilöllinen turisti on aktiivisempi kuin turvallisuudenhaluinen. Tutkimusmatkailija luo oman ohjelmansa ja kulkuri on yleensä InterRail-matkaaja.

Yleiset matkailun mahdollisuudet

Matkailun suosion lisääntymiseen ovat pääasiallisesti vaikuttaneet yleisen koulutus- ja elintason nousu. Oman painonsa antavat myös kansainvälistyminen, rajamuodollisuuksien helpottuminen, matkailun ja viihteen tehokas organisointi sekä tietysti lentoliikenteen jatkuva kehittyminen. Ilman näitä asioita ei nykyistä massamatkailua olisi. Ihmiset matkustavat yhä enemmän, kun vapaa-aika jatkuvasti lisääntyy.

Vaikka useiden ihmisten mielestä aurinko on olennainen osa lomaa, on tämä tietysti mielipidekysymys. Jokainen nauttii mistä nauttii, Olé-lehtemme lukijat tietysti Espanjasta.

Hyvää lomaa!

Stig Westerdahl

4 Pääkirjoitus
6 Kärsimyskukka
8 Ronda – nähtävyyksien kaupunki
16 Älä anna pitkäkyntisten pilata lomaasi
18 Vuosituhansien halki seitsemässä päivässä
27 Kokemuksia kaupallisesta radiotoiminnasta
29 Omistusasunto englantilaisten ja skandinaavien suosiossa
32-38 Espanjankävijän muistilista
40 Moottoripurrella Espanjassa
44 Aikaisemmin lehdissä käsiteltyjä aiheita
45 Aprendemor Español
46 Lukijan kynästä