Tässä numerossa käsittelemme koulu- ja koulutusasioita Espanjassa monesta näkökulmasta. Mihin kouluun sijoittaa perheen pienet ulkomaille muutettaessa on päätös, joka vaikuttaa koko perheen elämään – lapsen tulevaisuudesta puhumattakaan. Kansainvälistyminen ja kielten oppiminen on tärkeää, sillä suomea eivät puhu muut kuin suomalaiset. Jokaisen perheen kannattaa kuitenkin harkita, mitä se omalla kohdalla tulee tarkoittamaan.

Olipa kyseessä sitten murrosikäinen nuori tai pienempi lapsi, hänen sijoittamisensa espanjalaiseen tai kansainväliseen kouluun ei ole pelkästään kielikysymys. Kieli tuo mukanaan kokonaan uuden kulttuurin ja tietysti kaveripiirin. Mikäli lapsen halutaan pysyvän etupäässä suomalaisena, kannattaa tarkkaan harkita, kuinka suuren hinnan perhe on kielitaidosta valmis maksamaan. On nimittäin turha odottaa, että lapsuutensa Espanjassa viettänyt, ulkomaalaista koulua käynyt nuori pysyisi supisuomalaisena. Hänen kielensä kehitys jää usein samalle tasolla millä se oli Espanjaan muutettaessa, ja jos vanhemmat eivät itse hallitse lapsen koulukieltä, paineet perhettä kohtaan ovat kovat. Kuka käy vanhempainkokouksissa? Joutuuko lapsi kohtuuttomaan välikäteen vanhempien tarvitessa tulkkausapua häneltä? Kielitaito ei vielä tarkoita, että lapsi olisi henkisesti kypsä huolehtimaan perheen tärkeistäkin asioista vain siksi, että osaa kielen.

Vanhempien saattaa olla vaikeaa ymmärtää, että lapsi ei tunne suurtakaan vetoa synnyinmaahansa. Hehän ovat muuttaneet ulkomaille vasta aikuisiässä, jolloin identitettikysymystä ei ole päässyt syntymään. Vuosien varrella lapsi – ja myöhemmin nuori – oppii ajatustavan ja kulttuurin, jossa vanhemmat saattavat tuntea itsensä aika tavalla ulkopuolisiksi. Lasta siitä on kuitenkin turha syyllistää – pikemminkin kannattaa ajatella, miten valtavan henkisen työn hän joutuu tekemään omaksuessaan kokonaan uuden kielen, ympäristön ja kulttuurin.

Niille perheille, jotka haluavat säilyttää suomalaisen identiteettinsä, mahdollisuus suomalaiseen koulunkäyntiin Espanjassa on hyvin tärkeä. Kun lukiotoiminta on kerran saatu käyntiin, sille luulisi löytyvän myös pysyvän luvan, kuten kerromme sivulla 10 eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnarin pyytäneen kirjelmässään eduskunnan puhemiehelle.

Katia Westerdahl

6 Pääkirjoitus: Kansainvälistymisellä on hintansa
8 Jyrki Palo: Santander
10 Ajastimessa: A-flunssa varten rokotetaan riskiryhmät, Jatkuuko suomalainen lukio-opetus Aurinkorannikolla
16 Koulua kahdella kielellä Suomessa
18 Espoossa opiskellaan innokkaasti espanjaa
22 Katalaani koulukielenä puhuttaa suomalaisperheitä
24 Orihuela Costan suomalainen koulu mahdollistaa koko perheen Espanjaan muuton
28 Rohkeasti kartsalle ja opiskelemaan 30 Katkelmia espanjan opiskelijan päiväkirjasta
32 Asuntokaupan purkautuminen myyjän toimesta
34 Juuret kahden maan mullassa
38 Kun unelmakesä kääntyy painajaiseksi
42 Autoilu: Käytetyn auton ostaminen Espanjassa
44 Lukijat kysyvät autoilusta
46 Tuhannen tekojärven maa
50 Espanjan asuntopörssi
60 Vuorovesien ja kylpylöiden Kantabria
64 Kun Espanjasta tuli Euroopan kilometritehdas
66 Leyendas Urbanas – Kaupunkitarinoita tarun ja toden rajoilta
69 Maista kukkanen!
72 ¡Ojalá! ja muut espanjan huudahdukset
74 Virolaisyritys laittoi nettiyhteydet uusiksi
78 Yritysuutisia
80 Papin porinat: Elämämme kallein asia
81 Eläinlääkäri: Lemmikkieläimen asema perheessä
82 Claro que hablo español osa VIII: Prepositioita ja järjestysnumeroita
84 Palvelukortti
86 Palveluhakemisto
89 Oléellisia ajatuksia: Jalkapalloseura, joka ei ole kaupan
90 Ristikko