Tässä espanjalaisittain keskellä kuuminta kesää ilmestyvässä Olé-lehden elokuun numerossa käsittelemme perinteisesti opiskelu- ja koulutusasioita.

Vieraillessani heinäkuussa Suomi-Seura ry:n kutsusta puhujana Porin SuomiAreenalla, tulin jutelleeksi kehitys- ja vientiministeri Kai Mykkäsen kanssa yllättäen enemmän kouluaiheesta kuin alkuperäisestä aiheesta, eli ulkosuomalaisten yrittäjyydestä. Hän oli samaa mieltä kanssani siitä, että suomalaiset peruskoulut maailmalla – niitä on tällä hetkellä 13 – tulisi avata kaikille.

Tämänhetkinen Suomen lainsäädäntö vaatii, että oppilaalla, joka suomalaisessa peruskoulussa opiskelee, on oltava kotikunta Suomessa. Oleskelun ulkomailla on oltava tilapäistä.

Kaikki tiedämme, miten häilyvä käsite tilapäisyys kuitenkin voi olla. Itse saavuin perheeni kanssa Espanjaan vuonna 1984. Tarkoituksenamme oli olla vuosi, ja katsoa sitten, millainen tilanne oli. Nyt tuosta on vierähtänyt yli 33 vuotta. Missä vaiheessa voi katsoa, että oleskelu muuttui tilapäisestä pysyväksi? En osaa tuohon vastata edes itse.

Suomalainen koulujärjestelmä on niittänyt maailmalla paljon mainetta loistavien PISA-tutkimuksen tulosten ansiosta. Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun olisi tulijoita muidenkin kuin suomalaisten joukosta. On kiusallista selittää maastamme kiinnostuneille espanjalaisille ja muunmaalaisille, että Suomen laki ei välttämättä mahdollista edes itse suomalaisten opiskelua koulussa.

Sen sijaan, että kouluja pidetään suljettuina muilta kuin harvoilta valituilta, niiden oppilaspaikat voisi moninkertaistaa, jos ne avattaisiin kaikille. En suinkaan tarkoita, että Suomen veronmaksajien pitäisi kustantaa sellaisten oppilaiden opintoja, joiden vanhemmat eivät ole Suomessa verovelvollisia. Valtionapu on ihan oikeutettu sellaisissa tapauksissa, ei muissa. Yksityisistä koulupaikoista maksetaan kuitenkin kaikkialla maailmassa, miksei tätä mahdollisuutta olisi myös suomalaisissa kouluissa?

Siitä olen varma, että ulkomailla sijaitsevista peruskouluistamme valmistuvat nuoret olisivat huomispäivänä Suomelle todellinen aarre. Heiltä löytyisi kielitaitoa, toisen maan tapojen ja kulttuurin ymmärrystä sekä sellaista kansainvälisyyttä, jota Suomen yritysmaailmassa kipeästi tarvittaisiin.

Olisikohan jo aika, että ulkosuomalaiset miellettäisiin Suomelle rikkautena, ei rasitteena. Emme ole tulossa Suomeen hakemaan ilmaisia etuja, vaan tietotaitoamme voi oikeasti hyödyntää.

Katia Westerdahl

6 Pääkirjoitus: Ulkosuomalaiset ovat Suomelle rikkaus
8 Jyrki Palo: Katalonian lokakuu
10 Ajassa mukana
14 Menossa mukana
16 Lukijan kynästä
18 Autokaupoilla Espanjassa
21 Kolumni: Terveyskeskusfarssi Suomen kesässä
22 Opintounelmien toteuttaminen maksoi Espanjassa tuhansia euroja
25 Suomalaisopiskelija pitää silmät avoinna työmahdollisuuksille ulkomailla
28 Suomalaisesta lukiosta voi ponnistaa espanjalaiseen yliopistoon
30 Leirikoulu Espanjassa on koululaisille seikkailu arjen keskellä
34 Äitiys onnistuu Espanjassakin
38 5 väitettä vanhemmuudesta Espanjassa
41 Koti Espanjan koiralle
44 Suomi-Espanja-ystävyysseura täyttää jo 60 vuotta
47 Espanjan Asuntopörssi
56 Rantakalavartaasta monumentiksi
59 Espanjan luonnon monimuotoisuuden voi kokea kansallispuistoissa
62 Islas Cíes eli Galician aarresaaret
66 Espanjan itärannikko kutsuu seikkailulle luontoon
70 Kuukauden löytö: Polski Andalusian makeissa vesissä
72 Shoppailijan Sevilla
75 Kolumni: Suomi opetti stressaamaan
76 Kauden hedelmät ja vihannekset: Elokuun herkut persikkamainen paraguayo & tuttu porkkana
78 Minun barrioni: Koti Gironassa Game of Thronesin maisemissa
81 Papin porinat: Kesämietteitä
82 Espanjan kielen kotikoulu
84 Palveluhakemisto
90 Ristikko